Kodin mikrobitestit

Mikrobikasvuston havaitsevat kodin mikrobitestit ovat kätevä ja edullinen tapa selvittää johtuuko huono sisäilma mahdollisesta rakennuksessa olevasta kosteusongelmasta. Rakenteissa olevat mikrobit (bakteerit, levät, alkueläimet, hiivat, homeet ja virukset) ovat usein syynä huonoon sisäilmaan.

Mikrobiongelmaa voi epäillä, kun näkyy muutoksia materiaalien tai rakenteiden pinnoilla tai sisäilmassa esiintyy tunkkaista, maakellarimaista, imelää tai selvää homeen hajua. Mikrobiongelmat eivät aina ole selkeästi havaittavissa, mutta ne voi ilmetä allergisena oireiluna.

Sisäilman mikrobit voidaan tunnistaa ilma- tai pintanäytteistä. Itse tehtävät sisäilmatestit ovat helppo tehdä ilman ammattilaisen apua ja niistä saadun tuloksen perusteella voidaan päättää jatkotutkimuksista.

On myös hometestipaketteja, joissa näyte otetaan itse ja se lähetetään laboratorioon analysoitavaksi.

Mikrobitesti ilmanäytteestä

Sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat olosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan ja pelkällä sisäilmanäytteellä ei voi luotettavasti saada oikeita tuloksia mikrobien esiintymisestä tai rakennuksen kosteusvaurioista. Rakenteissa oleva mikrobivaurio ei aina näy ilmanäytteiden tuloksissa. Ilmasta otettu näyte kertoo vain sen hetken tilanteen rakennuksen ilmatilassa olevasta microbeista, eikä ilmanäytteiden perustella ei voida tehdä johtopäätöksiä mikrobien lähteestä.

Mikrobihaitan toteamiseksi (Asumisterveysasetus §20) ilmanäytteestä tarvitaan 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen analysointi ja myös muuta näyttöä jotta toimenpideraja ylittyisi eli rakennuksessa todettaisiin mikrobikasvustoa.

Mikrobitesti pintanäytteestä

Pintanäytteellä voidaan todeta, onko rakenteissa mikrobikasvustoa. Pintanäytteellä voidaan tarkemmin paikallistaa ongelmakohdat ilmanäytteeeseen verrattuna. Pintanäytteiden kerääminen tapahtuu painamalla petrimaljan sisällä oleva geeli vasten testattavaa pintaa, jonka jälkeen kansi suljetaan ja näytettä säilytetään 4-8 vuorokautta huoneenlämmössä, jonka jälkeen voidaan silmämääräisesti todeta elinvoimaisten mikrobikasvustojen määrä näytteessä. Tarvittaessa näyte voidaan toimittaa laboratorioon
lajimääritystä varten. Tällöin selviää, onko näytteessä kosteusvaurioon viittavia homelajeja vai ulkoilmassa yleisesti esiintyviä mikrobilajeja.

Homeet havaitseva pintanäyte

V8 hometestin tartuntageeli (juice penicillene strepromycine agar) ilmaisee rakenteissa
olevan homekasvun.

Bakteerit ja sädesienet havaitseva pintanäyte

Bakteereja ja sädesientä varten on oma tartuntageeli (tryptic sou agar), joka ilmaisee useimpien pinnalla esiintyvien Gram-positiivisten ja Gram-negatiivisten bakteerien määrän sekä aktiinobakteerit eli sädesienet.
Samaista testiä voidaan käyttää siivouksen ja pintojen desinfioinnin tason seuraamiseen.

Hometalkoot -sivusto tarjoaa kattavaa ja käytännönläheistä tietoa talojen huoltamisesta ja riskirakenteista sekä kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä.

Sisäilmatesti

Sisäilmatesti – tunnista home, mikrobit ja sisäilmaongelmat ajoissa

Huono sisäilma voi näkyä monella tavalla: tunkkaisena hajuna, maakellarimaisena “mummonmökin hajuna”, näkyvinä homejälkinä tai pitkittyneenä oireiluna. Sisäilmatestillä voidaan arvioida mahdollisia viitteitä homeesta, mikrobeista ja muista sisäilmaongelmista kotona, mökillä, kellarissa tai työtiloissa.

Testeritin valikoimasta löydät hometestit, mikrobitestit ja muut sisäilman tutkimiseen soveltuvat ratkaisut erilaisiin tilanteisiin. Osa testeistä soveltuu alustavaan kotikäyttöön, ja tarvittaessa näytteet voidaan lähettää laboratorioanalyysiin tarkempia tutkimuksia varten.

Sisäilmaongelmien varhainen tunnistaminen auttaa ehkäisemään rakenteiden vaurioitumista sekä vähentämään mahdollisia terveyshaittoja.

Milloin sisäilmatesti kannattaa tehdä?

Sisäilman tutkiminen kannattaa erityisesti silloin, jos tilassa esiintyy:

Tunkkaista tai maakellarimaista hajua
Näkyviä homepilkkuja tai tummentumia
Kosteusvaurion epäily
Pitkään suljettuna ollut mökki tai vapaa-ajan asunto
Poikkeavaa oireilua sisätiloissa
Huonoa ilmanvaihtoa tai jatkuvaa kosteutta

Erityisesti kesämökeissä, kellareissa, varastoissa ja vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihto ja kosteus voivat aiheuttaa olosuhteita, joissa homeet ja mikrobit pääsevät kasvamaan rakenteissa tai pinnoilla.

Mikä sisäilmatesti kannattaa valita?

Hometesti pinnoille

Pintojen hometestit soveltuvat tilanteisiin, joissa epäillään näkyvää homekasvustoa tai halutaan tarkistaa esimerkiksi seinä-, lattia- tai kattopintojen mikrobikasvua.

Ilman mikrobimittaus

Ilmanäytteisiin perustuvat testit voivat auttaa arvioimaan, esiintyykö sisäilmassa poikkeavaa mikrobikuormaa tai muita epäpuhtauksia.

Laboratorioanalyysi

Jos halutaan tarkempaa tietoa mikrobeista tai homekasvustosta, voidaan näytteitä lähettää laboratorioon analysoitavaksi.

Ilmanpuhdistimet ja ennaltaehkäisy

Ilmanpuhdistimet voivat auttaa vähentämään ilman hiukkasia, hajuja ja epäpuhtauksia, mutta ne eivät poista rakenteissa olevaa kosteus- tai homevauriota. Ongelman syy kannattaa aina selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Sisäilmaongelmien yleiset merkit

Ummehtunut tai tunkkainen haju
Kellarimainen “mummonmökin” haju
Näkyvät homejäljet
Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin
Pintojen tummentumat
Rakenteiden poikkeava haju
Huono ilmanvaihto
Oireilu sisätiloissa

Miten sisäilmaa voidaan tutkia?

Sisäilmaa voidaan tutkia eri tavoin riippuen siitä, epäilläänkö ongelmaa ilmassa, pinnoilla vai rakenteissa. Tutkimuksissa voidaan käyttää esimerkiksi pinta-, ilma- ja rakennenäytteitä.

Pintanäytteillä voidaan arvioida mahdollisia mikrobikasvustoja pinnoilla, kun taas ilmanäytteillä voidaan selvittää sisäilman mikrobikuormaa. Rakennenäytteitä käytetään tilanteissa, joissa epäillään rakenteiden sisäisiä kosteus- tai homevaurioita.

Sisäilmaongelmien selvittämisessä voidaan hyödyntää myös lämpökamerakuvauksia ja tiiveysmittauksia, joiden avulla voidaan paikantaa mahdollisia ilmavuotoreittejä ja kosteusongelmia.

Tarvittaessa näytteet voidaan analysoida mikrobitutkimuksiin erikoistuneessa laboratoriossa. Lopullinen tulkinta mikrobilajikkeista, niiden määristä ja merkityksestä sisäilman laadulle tehdään aina kokonaisarviona.

Tietoa homeesta ja sisäilmasta

Jos haluat lukea lisää sisäilmaan, homeeseen ja ilmanvaihtoon liittyvistä aiheista, tutustu myös oppaisiimme:

Usein kysytyt kysymykset sisäilmatesteistä

Voiko homeen havaita kotitestillä?

Kotitesti voi auttaa arvioimaan mahdollista mikrobikasvua sisätiloissa. Jos testissä havaittujen pesäkkeiden määrä ylittää ohjeessa ilmoitetut viitearvot, voi se viitata poikkeavaan mikrobikasvuun tai sisäilmaongelmaan. Tarvittaessa tuloksia voidaan täydentää laboratorioanalyysillä.

Mistä tietää onko sisäilmassa hometta?

Tyypillisiä merkkejä ovat tunkkainen haju, näkyvät homejäljet, kosteusvauriot ja sisätiloissa esiintyvä oireilu.

Mitä tunkkainen haju tarkoittaa?

Tunkkainen tai maakellarimainen haju voi viitata kosteuteen, puutteelliseen ilmanvaihtoon tai mikrobikasvuun rakenteissa.

Milloin tarvitaan laboratorioanalyysi?

Jos testissä havaittujen pesäkkeiden määrä ylittää ohjeessa ilmoitetut viitearvot, voi laboratorioanalyysi olla perusteltu. Laboratorioanalyysi voi antaa tarkempaa tietoa siitä, mitä mikrobeja näytteessä esiintyy, niiden määristä sekä niiden mahdollisesta merkityksestä sisäilman laadulle.

Poistaako ilmanpuhdistin homeongelman?

Ilmanpuhdistin voi auttaa vähentämään ilmassa olevia hiukkasia ja hajuja, mutta mahdollinen kosteus- tai homevaurio tulee aina korjata rakenteista.

🔍 Tutustu sisäilmatesteihin ja selvitä mahdolliset sisäilmaongelmat ajoissa.

Osta nyt