Onko käyttövesi jotenkin outoa? Voiko sitä käyttää juomavetenä? Mitkä tekijät vaikuttavat veden laatuun ja käytettävyyteen? Nyt voit testata useita veden laatuun vaikuttavia muuttujia yksinkertaisilla ja edullisilla käyttöveden laatua mittaavilla pikatesteillä ja tulokset näet heti.
Käyttöveden laadun tarkkailuun ei tarvita kalliita elektronisia instrumentteja, vaan testit voi suorittaa itse vesinäytteestä kastotestiliuskoilla tai elatusainetesteillä. Niiden värimuutosta verrataan tunnetuilla liuoksilla saatuihin värivoimakkuuksiin ja näin saadaan tietää tutkittavan aineen määrä vedessä.
pH

PH-taso määrittää, onko vesi neutraalia (pH 7), hapanta (alle 7) tai emäksistä (yli 7). Jos talousveden pH on enemmän kuin 9,5 voi se emäksisyyden takia aiheutua terveyshaittoja, eikä sitä pidä juoda. Emäksinen vesi aiheuttaa myös kalkkisaostumia vesilaitteisiin. Jos veden pH on alle 6,5, niin se voi syövyttää metalliputkistoja. Mikä voi johtaa vedessä olevien metallien määrän lisääntymiseen. Jos vesi on liian emäksistä – yli 8,5 – vedellä on taipumus jättää saostumia kalusteisiin varsinkin jos myös veden kovuus on korkea.
Kokonais kovuus

Veden kovuuteen tai kovuuden puutteeseen ei liity tunnettuja terveysriskejä. Oli vesi kovaa tai pehmeää, niin sitä voi juoda huoletta.
Talousveden kovuus voi olla haitaksi. Esim. ”kova” vesi, jonka pitoisuus on yli 120 ppm, voi aiheuttaa mineraalien kerääntymistä kalusteisiin ja toimintaongelmia, pesukoneisiin, vedenkeittimiin, astianpesukoneisiin, painepesureihin ym. laitteisiin jotka ovat veden kanssa tekemisissä. Kova vesi voi myös heikentää saippuan suorituskykyä ja saippuaa kuluu enemmän. Mitä kovempaa vesi on, sitä näkyvämpiä ovat siitä aiheutuvat ongelmat.
Pehmeässä alle 80 ppm vedessä saippua vaahtoutuu paremmin kuin kovassa vedessä.
Jos vesi on pehmeää ja sen pH-arvo on liian alhainen, vesi
syövyttää putkistoja ja liuottaa putkistoista metalleja, kuten rautaa. Putken ohentumisesta seuraa ennen pitkää sen rikkoontuminen.
Liian pehmeä (alle 40 ppm) ja hapan vesi syövyttää putkistoja ja liuottaa metalleja, kuten rautaa ja kalsiumia. Ca- ja Fe-yhdisteistä aiheutuu väri ja makuhaittoja juomaveteen.
Vapaa kloori

Jos vapaata klooria on käytetty vesiverkoston puhdistamiseen bakteereista ja levistä, voi sen toimivuuden mitata vesihanasta otettavasta vesinäytteestä. Näytteessä tulisi olla vapaata klooria jäljellä, jotta se olisi voinut matkalla tappaa verkostossa olevat bakteerit ja virukset. Ylimääräinen vapaa kloori vaikuttaa veden makuun ja hajuun.
Rauta

Rautaa voi esiintyä vedessä kahdesta syystä:
Ensinnäkin – sitä voi tulla maaperästä liukenemisen kautta. Siihen voi vaikuttaa asuinpaikka. Jos asut alueella, jossa tiedetään olevan runsaasti rautaa – niin sitä todennäköisemmin sitä on kaivossasi tai kaupungin vedessä, ellei sitä ole poistettu vedestä ennen käyttöä.
Toinen syy kohonneeseen rautapitoisuuteen löytyy vesiputkista ja -kalusteista, jotka on tehty raudasta. Niiden syöpymiseen vaikuttaa veden pH ja kovuus. Punaruskeat ruosteiset tahrat kylpyammeessa, pesualtaassa ja muissa vesikalusteissa ovat merkki lisääntyneestä veden rautatapitoisuudesta. Oli miten oli, kun testaat rautatapitoisuutta, tee se tuoreesta vesinäytteestä.
Kupari
Kuparia ei esiinny yleensä kaupungin vesijohtovedessä. Kotitalouksien putkien, kalusteiden ja hanojen korroosio on yleisin syy juomaveden kuparipitoisuudelle. Sinivihreät tahrat, joita näkyy putkien pinnoilla, pesualtaissa ja wc-pöntössä ovat merkki kuparin läsnäolosta.
Nitraatti/nitriitti

Nitraatti ja nitriitti päätyvät juomaveteen maatilan lannoitteesta, teollisista ja biologisista jätteistä sekä maassa olevista mineraaliesiintymistä. Niiden esiintyminen voi usein olla merkki myös muista saasteista joita on päässyt veteen.
Nitraattipitoisuudet (NO3-N), jotka ovat yli 10 ppm, liittyvät imetysikäisten”sinisen vauvan oireyhtymään”. Nitriittitasot, jotka ovat yli 1 ppm (N tai 3 ppm NO2), viittaa siihen, että vedessä esiintyy bakteereja. Eli, jos asut lähellä maatilaa tai talossasi on ulkohuussi ja kaivo – varmista, ettei vesilähteesi ole saastunut.
Emäksisyys
Emäksisyys selviää veden karbonaattien ja bikarbonaattien tasosta. Alkalisuustaso viittaa veden kykyyn vastustaa pH:n muutosta. Vesi, jonka emäksisyystaso on alhainen – alle 80 ppm on todennäköisemmin syövyttävää Kuten myös yli 180 ppm: n tasot voivat edistää rapautumista.
Bakteerit

Varmista, että vesilähteessäsi ei ole koliformisia bakteereja. Kolibakteereja voi esiintyä vedessä, jos asut lähellä maatilaa tai niitä on päässyt veteen jotain muuta kautta. Meillä on myynnissä helppo itse tehtävä veden bakteeritesti, jota ei tarvitse lähettää laboratorioon. Testi on EPA (Environmental Protection Agency)-hyväksymä juomaveden bakteeritesti. Eli, jos testi on negatiivinen, vesi on turvallista eikä siinä ole koliformisia bakteereja yli EPA sallitun rajan.
Kloridi

Mikäli käytät vedenpehmennysainetta veden pehmentämiseen, se voi johtaa kloriditason nousuun. Veden pehmentäminen muuttaa veden suolaiseksi ja se voi maistua kivennäisvedeltä. Juomaveden suuri kloridipitoisuus ei ole hyväksi ihmisille, eikä eläimille, joten kloridi pitäisi poistaa vedestä ennen juomista.
Vetysulfidi

Vetysulfidin (H2S) liiallinen määrä aiheuttaa ”mädän munan hajua”. Sitä voi esiintyä luonnon lähteissä, suoalueilla ja kaivetuissa kaivoissa. Sitä voi esiintyä myös käsittelemättömässä kaupunkivedessä. Vetysulfidi on erittäin myrkyllistä, eikä sitä pitäisi käyttää. Jos vedessäsi on vetysulfidia, suodata tai käsittele vesi ennen käyttöä.
3 suosituinta käyttövesi testisarjaa
Nämä helppokäyttöiset ja luotettavat veden laadun seurantaan tarkoitetut vesitestit sopivat maallikonkin käyttöön. Niillä saa riittävää ja tarpeellista tietoa veden puhtaudesta sekä mahdollisista riskitekijöistä.
Safe Tap 9 vesijohtovesi pikatesti
Kuten nimestä voi päätellä, tämä sarja on suunniteltu kaupunkiveden testaamiseen. Testi mittaa yleismpiä parametreja, jotka vaikuttavat vesijohtoveden laatuun:
- pH: 2,0, 4,0, 5,0, 6,5, 8,5, 9,5, 10,5, 12,0 pH
- Kokonaisalkalisuus: 0, 40, 80, 120, 180, 240, 500 ppm (mg / l)
- Kokonaiskovuus: 0, 50, 80, 120, 180, 240, 500 ppm (mg / l)
- Nitraatti (N): 0, 2,0, 10, 20, 50 ppm (mg / l)
- Nitriitti (N): 0,2, 1,0, 1,5, 3,0 ppm (mg / l)
- Rauta (Fe+2): 0,0, 0,05, 0,1, 0,3, 1,0 ppm (mg / l)
- Kupari: 0,0, 0,05, 0,1, 0,2, 0,4, 1, 2 ppm (mg / l)
- Vapaa kloori: 0,0, 0,1, 0,2, 0,6, 1,2, 2,0, 2,6, 4,0,> 6,0 ppm (mg / l)
- Kokonaiskloori: 0, 0,2, 1,0, 4,0, 10,0 ppm (mg / l)
Safe Well kaivoveden pikatesti
Tämä testisarja on suunniteltu kaivon / porakaivon omistajille. Testissä on mukana yleisimmät rengas- ja porakaivon veden laatuun vaikuttavat parametrit:
- Veden kovuus: 0, 50, t0, 120, 250, 425, 1000 mg/L
- Alkaliteetti: 0, 40, 80, 120, 180, 240, 500 mg/L
- pH: 5.5, 6.5, 7.0, 7.5, 8.0, 8.5, 9.5 pH
- Rauta (Fe+2): 0.0, 0.05, 0.1, 0.3, 1.0 mg/L
- Nitraatti (as N): 0, 2.0, 10, 20, 50 mg/L
- Nitriitti (as N): 0.2, 1.0, 1.5, 3.0 mg/L
Täydellinen kodin vedenlaadun testisarja
Tässä on kaikki edellä mainitut ja enemmän. Tällä testillä saat kattavan kuvan käyttövedestä. Testipakkaus sisältää 13 eri testiä:
- Bakteerit: Postiivinen/ negatiivinen
- Kupari: 0.0, 0.1, 0.5, 1.0, 2.0 ppm (mg/L)
- Kloorii: 0, 250, 500 ppm (mg/L)
- Vapaa kloori: 0.0, 0.05, 0.2, 0.6, 1.5, 4.0, 10 ppm (mg/L)
- Rauta (Fe+2): 0.0, 0.05, 0.1, 0.3, 1.0 ppm (mg/L)
- Rikkivety: 0, 0.3, 0.5, 1, 2 ppm (mg/L)
- Sulfaatti: 0, 250, >500 ppm (mg/L)
- Kokonais kovuus: 0, 50, 120, 250, 425, 1000 ppm (mg/L)
- Kokonaiskloori: 0, 0.2, 1.0, 4.0, 10.0 ppm (mg/L)
- Kokonaisalkaliteetti: 0, 40, 80, 120, 180, 240, 500 ppm (mg/L)
- pH: 2.0, 4.0, 5.0, 6.5, 8.5, 9.5, 10.5, 12.0 pH
- Nitraatti (as N): 0, 2.0, 10, 20, 50 ppm (mg/L)
- Nitriitti (as N): 0, 0.2, 1.0, 1.5, 3.0 ppm (mg/L)
Jos et vielä löytänyt sopivaa testiä, niin katso myös muut saatavilla olevat vesitestit tai ota meihin yhteyttä.
Vesitestit
Vesitestit kotiin, mökille ja veden laadun testaukseen
Hyvä juoma- ja talousveden laatu on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Veden laatu voi vaihdella esimerkiksi kaivovedessä, mökkivedessä sekä vesijohtoverkossa, minkä vuoksi veden testaaminen kannattaa tehdä säännöllisesti.
Vesitestien avulla voit arvioida helposti esimerkiksi käyttöveden pH-arvoa, veden kovuutta, epäpuhtauksia sekä veden yleistä laatua kotona ilman laboratoriokäyntiä.
Suositus on testata veden laatu vähintään noin kolmen vuoden välein tai aina silloin, jos veden maussa, hajussa, värissä tai laadussa tapahtuu muutoksia.
Vesitestit-osastolta löydät vaihtoehtoja helposti itse tehtävistä pikatesteistä aina laajempiin veden laadun tutkimuksiin asti.
Mihin vesitestejä käytetään?
- Kaivoveden testaamiseen
- Mökkiveden laadun tarkistamiseen
- Vesijohtoveden laadun arviointiin
- Veden kovuuden mittaamiseen
- Juoma- ja käyttöveden seurantaan
- Mahdollisten epäpuhtauksien arviointiin
Kuinka vesitesti toimii?
Useimmat vesitestit perustuvat kemialliseen reaktioon tai värimuutokseen, jonka avulla veden ominaisuuksia voidaan arvioida nopeasti ja helposti. Osa testeistä toimii testiliuskoilla ja osa reagenssien avulla.
Jos haluat ymmärtää tarkemmin, miten pikatestit toimivat ja miten tuloksia tulkitaan oikein, tutustu oppaaseemme:
Tietoa veden laadun testauksesta
- Kaivoveden testaus mökillä ja kotona
- Miten valita oikea käyttövesi-pikatesti
- Mitä on kova vesi ja mitä se aiheuttaa?
- Veden laatu voi vaihdella vesijohtoverkossa
- Miksi veden laadun testaaminen on tärkeää?
- Ilmainen sinilevätesti
Usein kysyttyä vesitesteistä
Miksi veden laatua kannattaa testata?
Veden laadun testaaminen auttaa selvittämään, soveltuuko vesi turvallisesti juotavaksi ja päivittäiseen käyttöön. Vesi voi näyttää puhtaalta, vaikka siinä olisi bakteereja, nitraatteja tai muita epäpuhtauksia.
Milloin kaivovesi kannattaa testata?
Kaivovesi kannattaa testata säännöllisesti sekä aina silloin, jos veden maku, väri tai haju muuttuu, kaivo on ollut pitkään käyttämättä tai alueella on ollut rankkasateita.
Mitä vesitestillä voidaan mitata?
Vesitestillä voidaan tarkistaa esimerkiksi veden pH-arvo, kovuus, bakteerit, nitraatit, nitriitit, rauta ja muut veden käyttökelpoisuuteen vaikuttavat arvot.
Voiko veden testata itse kotona?
Kyllä. Kotikäyttöön tarkoitetuilla vesitesteillä voidaan saada nopeasti yleiskuva veden laadusta ilman laboratorioa. Testit sopivat esimerkiksi kaivoveden, hanaveden ja mökkiveden tarkistamiseen.
Kuinka usein veden laatua kannattaa testata?
Kaivovesi kannattaa testata yleensä muutaman vuoden välein ja useammin silloin, jos veden laadussa tapahtuu muutoksia tai veden turvallisuudesta halutaan varmistua.
Korvaako vesitesti laboratoriotutkimuksen?
Vesitesti sopii hyvin veden laadun perustarkistukseen ja seurantaan. Jos tuloksissa havaitaan poikkeamia tai tarvitaan virallinen analyysi, kannattaa tehdä tarkempi laboratoriotutkimus.
Vesitestit auttavat seuraamaan veden laatua helposti kotona, mökillä ja vapaa-ajan kohteissa. Tutustu valikoimaan ja valitse omaan käyttöösi sopiva vesitesti.