LAAJA VALIKOIMA LAADUKKAITA TERVEYSTESTEJÄ – niin koti- kuin ammattikäyttöön

LAAJA VALIKOIMA LAADUKKAITA TERVEYSTESTEJÄ – helposti ja nopeasti

VEDEN LAADUN TESTAAMINEN ON TÄRKEÄTÄ

MIKSI HANAVESI TULISI TESTATA SÄÄNNÖLLISESTI?

Säännöllinen hanaveden testaaminen on tärkeä osa turvallisen ja luotettavan veden lähteen kunnon tarkastamista Testitulosten perusteella voidaan käsitellä veden laadun erityisongelmat asianmukaisesti.

ONKO VESI TURVALLISTA JUOTAVAKSI?

Vedenlähteen laatu voi muuttua ajan mittaan, jopa yhtäkkiä. Veden laadussa tapahtuneet muutokset voi jäädä huomaamatta, koska vesi voi näyttää, haista tai maistua samalta kun aiemmin.

Veden juomakelpoisuus selviää vain testaamalla siihen tarkoitetulla testeillä Haitalliset bakteerit, loiset ja virukset eivät näy paljaalla silmällä, joten vesi, joka näyttää ja maistuu hyvältä, ei ole välttämättä turvallista juoda. Haitallisia mikrobeja voi esiintyä pinta- ja pohjavesiilähteissäa, ja ne voivat aiheuttaa terveysriskejä ihmisille ja eläimille, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti.

Jotkin vesilaitteissa esiintyvät kemialliset epäpuhtaudet voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia. Riitävän usein tehtävällä testaamisella tunnistetaan vaarallinen vesi ja varmistetaan, että mahdollisesti käytössä oleva veden käsittelyjärjestelmä toimii moitteettomasti. Säännöllisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää muutoksen ajankohta ja mikä on muutoksen voinut aiheuttaa.

MITÄ TESTEJÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ?

Koliformiset bakteerit on merkki mikro-organismien esiintymisessä vedessä ja ne voivat vahingoittaa ihmisten terveyttä. Veden bakteeritestillä voi testata bakteeripitoisuuden muun muuassa kaivovedestä, uimavesistä, hanavedestä tai vaikka kylpylän vesistä.

Nitraatit on yleinen veden saastuttaja, jota esiintyy pääasiassa pohjavedestä. Nitraattia ja nitriittiä pääsee juomaveteen maatilalannoitteista, väärin ohjatuista jätevesistä tai luonnossa olevista mineraaliesiintymistä. Korkeat nitraattipitoisuudet voivat olla erityisen vaarallisia alle kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla.

• Rauta ja mangaani Rauta ei aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, jolloin veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella olisi mahdollista, mutta veden makuun se vaikuttaa. Näkyvämpi ongelma on vesikalusteiden, pyykin ja astioiden värjääntyminen ja sen lisäksi rauta edistää korroosiota. Värjäymät vesikalusteissa on osoitus korkeasta veden rautapitoisuudesta.

Vaikka pieni määrä mangaania on välttämätöntä ihmisten terveydelle, niin liiallinen määrä mangaania juomavedessä voi olla riski terveydelle uuden tutkimuksen mukaan. Mangaani aiheuttaa epämielyttävän maun veteen ja se voi aiheuttaa myös värimuutoksia ja tahrata pyykkiä.

Hyvässä vedessä rautaa on alle 0,1 mg/l. Raudan raja-arvo: 0,4 mg/l kaivovedelle, 0,2 mg/l yleisen vesilaitoksen vedelle.

• Veden kovuus Veden kovuuden tai pehmeyden ei ole osoitettu aiheuttavan terveysriskejä. Eli oli vesi kovaa tai pehmeää, niin sitä voi juoda huoletta. Talouseden kovuus voi aiheuttaa sitten muita ongelmia, kuten värjäymiä astioiden tai kylpyhuoneen pinnoille, pesuaine annosteluun, metalliputkien syöpymistä ja veden makuhaittoja. Hyvän veden kovuus tulisi olla välillä 50-100 mg/l.

• Kloori Kloorinen vesi voi olla suolaista ja maistua jopa kivennäisvedeltä. Juomaveden suuret kloridipitoisuudet ovat haitallisia ihmisille, eikä eläimille, joten vesi tulisi käsiteltävä ennen juomista. WHO.n asettamat raja-arvot juomavedelle

• Sulfaatti Liiallisella sulfaattimäärällä on laksatiivinen vaikutus ja se voi muuten aiheuttaa ruansulatuselimistön ärsytystä.

• Liuenneiden kiintoaineiden kokonaismäärä kuvaa veteen liuenneiden epäorgaanisten aineiden (ts. Natrium, kloridi, sulfaatti) määrää. Korkea liuenneiden kiintoaineiden kokonaismäärä (TDS) voi vähentää veden maittavuutta.

• pH -taso määrittää, onko vesi neutraalia (pH 7), hapanta (alle 7) tai emäksistä (yli 7). Jos talousveden pH on enemmän kuin 9,5 siitä voi emäksisyyden takia aiheutua terveyshaittaa, eikä sitä pidä juoda. Emäsisestä vedestä muodostuu myös kalkkisaostumia vesilaitteisiin. Jos veden pH on alle 6,5, niin se voi syövyttää metalliputkistoja ja siitä aiheutuu makuhaittoja.

KUINKA USEIN TALOUSVESI TULISI TESTATA?

Kaivo vesi olisi testattava vähintään 3 vuoden välein. Matalat kaivot ja pintavesilähteistä tuleva vesi tulisi testata vuoden välein, sillä ne ovat alttiimpia saastumiselle.

Talousvesi tulisi testata erikseen hanasta ja sen lähteestä esim. suoraan kaivosta. Molempien testaaminen auttaa määrittämään, toimiiko vedenkäsittelyjärjestelmä oikein ja onko veden laatu muuttunut hanaan tullessa.

Kaupungin vedenlaatu voi muuttua kausittain, joten on suositeltavaa testata vettä muutaman kerran vuodessa. Varsinkin silloin, jos on ilmennyt putkirikkoja omassa tai runkoverkossa.

STM: Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (enimmäisarvot)

Scroll to Top