Kaivoveden laatu: mitkä tekijät vaikuttavat ja kuinka voit parantaa sitä

Kaivoveden laatu on tärkeä tekijä terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät kaivoveden laatuun vaikuttavat asiat ja kerromme, miten veden laatua voidaan parantaa.

Miksi mitata kaivoveden laatua?

Kaivoveden laadun mittaaminen auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä, jotka voivat vaikuttaa sen käytettävyyteen. Veden laatu tulisi tarkistaa säännöllisesti, vähintään kolmen tai kuuden vuoden välein, sekä aina kun epäillään vedessä olevan ongelmia, kuten maku-, haju- tai värimuutoksia. Mittaukset osoittavat mahdolliset saastumislähteet ja auttavat estämään terveyshaittoja. . Esimerkiksi perheenlisäystä odotettaessa tai kiinteistöä myytäessä kaivoveden laatu on erityisen tärkeää tarkistaa

Kaivoveden Mikrobiologinen Laatu

Usein kaivoveden mikrobiongelmat aiheutuu vuotavista jätevesijärjestelmistä. Jätevesi voi sisältää suolistoperäisiä taudinaiheuttajamikrobeja. Lisäksi sade- ja sulamisvedet, voivat päätyä suoraan kaivoon ja saastuttaa veden. Likaantumisriski kasvaa, jos kaivon rakenteet eivät ole tiiviit tai jos kaivo sijaitsee mäenrinteessä.

Kaivoveden mikrobiologista saastumista voivat aiheuttaa:

• Sade- ja sulamisveden mukana kaivoon päätyvät epäpuhtaudet
• Vuotavat jätevesijärjestelmät
• Kaivoon päätyneet pieneläimet ja jyrsijät
• Kompostointi lähellä kaivoa
• Lietteen tai karjanlannan varastointi ja käsittely kaivon lähistöllä

Maaperästä Liuenneiden Aineiden Riskinarviointi

Kaivoveteen voi liueta maaperässä luonnostaan esiintyviä kemiallisia epäpuhtauksia. Täysin kirkas ja hyvänmakuinenkin vesi voi sisältää terveydelle haitallisia aineita. Esimerkiksi arseenia, fluoridia, radonia ja uraania ei voi haistaa eikä maistamaan vedestä, vaikka niiden pitoisuudet olisivat suuria. Rauta ja mangaani maistuvat tunkkaiselle ja ne aiheuttaa myös värjäymiä vesikalusteisiin ja tekstiileihin.

Joskus maaperästä liuenneiden haitallisten aineiden määrä kaivovedessä voi olla niin suuri, että veden käyttö juomavetenä ja ruoanlaitossa on terveysriski. Liian suuria pitoisuuksia esiintyy erityisesti porakaivojen vedessä. Kaivoveden epäpuhtauksien määrää ei voi ennustaa paikkakunnan tai kaivon sijainnin perusteella, vaan pitoisuudet on aina mitattava kaivokohtaisesti. Kaivoveden terveysriskiä ei voi arvioida ennen kuin haitallisten aineiden pitoisuudet on mitattu sitä varten tarkoitetuilla testeillä tai lähettämällä vesinäyte laboratorioon analysoitavaksi.

Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet

Kaivoveden laatua arvioitaessa on tärkeää tutkia tiettyjä aineita ja ominaisuuksia, koska ne vaikuttavat suoraan veden turvallisuuteen ja käyttökuntoon. Vesi.fi listaa keskeisimpiä kaivovedestä tarkastettavia aineita ja ominaisuuksia:

1. Koliformiset bakteerit

Koliformiset bakteerit (paitsi E. coli) eivät ole haitallisia ihmisille pienissä määrissä nautittuna, mutta ne antavat arvokasta tietoa veden laadusta ja mahdollisesta tarpeesta puhdistaa vettä. Jos vedestä löytyy E. coli -bakteereita, vesi on käyttökelvotonta sellaisenaan.

• Haitta: Yleensä eivät ole haitallisia, mutta joskus voivat aiheuttaa vatsavaivoja tai maku- ja hajuhaittoja.
• Raja-arvo: Kaivovedelle raja-arvo on 100 pmy/100 ml. (pmy = pesäkettä muodostava yksikkö) Kaivoveden laatutavoite on 0 pmy/100 ml, Esim. vesilaitoksen vesijohtovedestä ei saa löytyä kolibakteereita
• Mitataan: Kun epäillään kaivoveden terveyshaittaa. Suositeltavaa tutkia myös kolmen vuoden välein.
• Osoittaa: Pintaveden pääsyä kaivoon, voi viitata myös ulostesaastutukseen, jos vedessä on myös E. coli -bakteereita

Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit

• Haitta: Voi aiheuttaa vatsavaivoja, maku- ja hajuhaittoja. E. coli ja suolistoperäiset enterokokit viittaavat ulosteperäiseen saastumiseen, mikä on merkittävä terveysriski.
• Raja-arvo: 0 pmy/100 ml.
• Mitataan: Kun epäillään terveyshaittaa tai perheenlisäystä odotettaessa. Kiinteistön myynnin yhteydessä ja muutenkin 3 vuoden välein.
• Osoittaa: Ulosteperäistä saastumista.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Kloorikäsittely: Klooria lisätään veteen, mikä tappaa bakteerit.
• UV-desinfiointi: UV-valo tuhoaa bakteerien DNA, estäen niiden lisääntymisen.
• Käänteisosmoosi: Tämä suodatusmenetelmä poistaa bakteerit tehokkaasti.

2. Rauta

Rauta on pohjaveden happamuuden ja mangaanin ohella yleisimmin kaivoveteen laatuhaittoja aiheuttava aine. Rauta ja mangaani esiintyvät usein yhdessä ja niitä on maa- ja kallioperässä koko Suomen alueella. Rautaa esiintyy kuitenkin huomattavasti enemmän.

Suomen pohjavesiesiintymille on ominaista suuri alueellinen ja paikallinen laadun vaihtelu. Tyypillistä on, että muodostuman hyvin vettä johtavan ydinosan hyvälaatuisen pohjaveden ohella voi esiintyä muodostuman reunaosissa runsaasti rautaa ja mangaania sisältävää pohjavettä. Raudan liukenemiseen vedessä kulkeutuvaan muotoon vaikuttavat erityisesti pohjaveden pH sekä hapetus-pelkistysolosuhteet. Pohjaveden happipitoisuuden ollessa alhainen, kuten esimerkiksi pohjavesimuodostuman reunaosien lievekerrostumien tiiviiden savien ja silttien alla, pohjavesi on usein rauta- ja mangaanipitoista.

Haitta: Värjää pyykin ja astiat, vesi on pahan makuista. Rautapitoinen vesi näkyy usein ruskeina höytyvinä veden seistyä jonkin aikaa. Rauta voi myös värjätä kylpyhuoneen keraamisia kalusteita ruskeaksi.

• Raja-arvo: 0,4 mg/l kaivovedelle.
• Mitataan: Kuuden vuoden välein tai jos vesi on ruskeaa.
• Osoittaa: Johtuu yleensä maaperästä tai rautaputkien korroosiosta.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Ilmastus ja suodatus: Vesi ilmastetaan hapen avulla, jolloin rauta hapettuu ja voidaan suodattaa pois.
• Ioninvaihto: Ioninvaihtohartsit poistavat rauta-ionit vedestä.

3. Mangaani

Melko korkeita mangaanipitoisuuksia esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä, usein samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin pitoisuutta kaivovedessä ei voi ennustaa, vaan pitoisuus on kunkin kaivon osalta määritettävä aina erikseen. Korkea mangaanipitoisuus aiheuttaa veteen epämiellyttävää makua ja saniteetti- ja talouskalusteisiin kerrostumia sekä tahraa pyykkiä.

Haitta: Värjää pyykin ja astiat, antaa pahaa makua vedessä ja ruoissa, edistää korroosiota. Mangaanipitoinen vesi näkyy usein tummanharmaana sakkana, jos vettä juoksutetaan tavallista voimakkaammin.

• Raja-arvo: 0,1 mg/l kaivovedelle.
• Mitataan: Kuuden vuoden välein tai jos vesi on ruskeaa.
• Osoittaa: Johtuu yleensä maaperästä, etenkin jos pohjavesi on vähähappista. Vesisäiliöihin voi kerääntyä mangaanibakteereita.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Ilmastus ja suodatus: Sama menetelmä kuin raudalle.
• Ioninvaihto: Tehokas myös mangaanin poistossa.

4. Fluori

Pohjavedessä fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla pohjavedessä voi olla epätavallisen paljon fluoridia.

Haitta: Jos fluoridia on liikaa, se voi aiheuttaa ruskeita laikkuja hampaisiin ja haurastuttaa luustoa. Toisaalta, pieninä pitoisuuksina fluori vahvistaa hammaskiillettä kariesta vastaan.

• Raja-arvo: 1,5 mg/l.
• Mitataan: Kuuden vuoden välein tai perheenlisäystä odotettaessa.
• Osoittaa: Maaperän vaikutusta, erityisesti rapakivialueilla. Porakaivoissa pitoisuudet ovat usein korkeampia kuin rengaskaivoissa.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Aktiivihiilisuodatus: Poistaa fluoridia vedestä tehokkaasti.
• Käänteisosmoosi: Poistaa fluoridin lähes kokonaan.

5. Arseeni

Arseeni on luonnon alkuaine, jota on pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Maankamaran arseeni kulkeutuu luontaisesti pohjaveteen. Suomessa arseeni on paikallinen ongelma erityisesti porakaivoissa.

Haitta: Terveydelle vaarallista juotuna, sillä se voi aiheuttaa muun muassa syöpää ja muita kroonisia sairauksia.

• Raja-arvo: 0,01 mg/l.
• Mitataan: Jos alueelta on löytynyt arseenipitoisia kaivovesiä.
• Osoittaa: Tulee kallioperästä, esiintyy useammin porakaivoissa kuin rengaskaivoissa.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Käänteisosmoosi: Tehokas arseenin poistossa.
• Adsorptio: Rautaoksidi- ja alumiinioksidipohjaiset suodattimet sitovat arseenia.

6. Radon

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy erityisesti Etelä-Suomen graniittialueilla. Radonia esiintyy yleisemmin porakaivoissa kuin rengaskaivoissa.

Haitta: Radon on radioaktiivinen kaasu, joka lisää säteilyaltistusta ja syöpäriskiä hengitettäessä, erityisesti suihkun yhteydessä, kun radonpitoista vettä käytetään.

• Raja-arvo: 1000 Bq/l.
• Mitataan: Jos alueella muissa kaivoissa tai huoneilmassa on esiintynyt radonia.
• Osoittaa: Kallioperän radonpitoisuutta. Radonia esiintyy useammin porakaivoissa kuin rengaskaivoissa.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Ilmastus: Veden ilmastaminen vapauttaa radonin ilmaan.
• Aktiivihiilisuodatus: Poistaa radonia vedestä, mutta suodattimet vaativat säännöllistä vaihtoa.

7. Uraani

Uraani on kallioperässä esiintyvä radioaktiivinen alkuaine, jota voi esiintyä erityisesti porakaivojen vedessä. Uraania esiintyy yleensä samoilla alueilla kuin radonia eli Etelä-Suomen graniittialueilla.

Haitta: Kemiallinen myrkkyvaikutus kohdistuu munuaisiin ja luustoon, ja juotuna se kertyy elimistöön kasvattaen säteilyannosta.

• Raja-arvo: 30 µg/l (WHOsuositus).
• Mitataan: 5-6 vuoden välein.
• Osoittaa: Kallioperän uraanipitoisuutta. Uraania esiintyy useammin porakaivoissa kuin rengaskaivoissa.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Ioninvaihto: Poistaa uraanin vedestä.
• Käänteisosmoosi: Tehokas uraanin poistossa.

8. Veden happamuus (pH)

Haitta: Alhainen pH (alle 7) voi aiheuttaa korroosiota putkistoissa ja vapauttaa raskasmetalleja, korkea pH (yli 9,5) aiheuttaa kalkkisaostumia.

• Raja-arvo: 6,5-9,5.
• Mitataan: Kolmen vuoden välein.
• Osoittaa: Maaperän happamuutta ja ihmistoiminnan vaikutuksia. Alhainen pH voi myös osoittaa suovesien vaikutusta.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Neutralointi: Kalkkikivisuodattimet tai kemiallinen lisäys, kuten natriumkarbonaatti, nostavat veden pH

9. Typpiyhdisteet (nitraatit ja nitriitit)

Typpiyhdisteitä voi joutua vesiin lannoitteista sekä typpeä sisältävien aineiden hajoamisen ja hapettumisen seurauksena. Typpiyhdisteitä esiintyy erityisesti maatalousalueilla ja ne saattavat myös olla osoituksena jäteveden pääsystä pohjaveteen. Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden epätäydellisen hapettumisen seurauksena. Liika nitraatti saattaa pelkistyä imeväisikäisissä lapsissa nitriitiksi, joka voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia (sinisyyttä) ja mahdollisesti suolisto-oireita. Nitraatista saattaa suolistossa muodostua syöpää aiheuttavia nitrosoamiini-yhdisteitä.

Haitta: Vaarallisia erityisesti pikkulapsille, voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja suolisto-oireita. Nitraatit ja nitriitit voivat suolistossa muuttua syöpää aiheuttaviksi yhdisteiksi.

• Raja-arvo: Nitraatti 50 mg/l, nitriitti 0,5 mg/l.
• Mitataan: Kuuden vuoden välein tai jos epäillään jätevesivaikutusta.
• Osoittaa: Lannoitteiden tai jätevesien vaikutusta.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Käänteisosmoosi: Poistaa tehokkaasti nitraatteja ja nitriittejä.
• Ioninvaihto: Poistaa typpiyhdisteitä vedestä.

10. Sulfaatti

Korkeita sulfaattipitoisuuksia havaitaan erityisesti rannikkoalueiden vanhan merenpohjan alueella sijaitsevissa pohjavesissä. Myös geologiset tekijät ja rikkilaskeuma aiheuttavat paikoin kohonneita sulfaattipitoisuuksia. Rannikkoseutuja lukuun ottamatta Suomen pohjavesien sulfaattipitoisuus on yleensä pieni. Hapettomissa olosuhteissa bakteerit saattavat pelkistää sulfaatin rikkivedyksi, joka havaitaan pahana hajuna ja makuna. Pienet määrät sulfaattia eivät juomavedessä haittaa, sitä on myös pullotetuissa, runsaasti mineraalisuoloja sisältävissä kivennäisvesissä. Suurina annoksia sulfaateilla on laksatiivisia vaikutuksia.

Haitta: Voi aiheuttaa laksatiivisia vaikutuksia suurina pitoisuuksina ja liittyä rikkivedyn esiintymiseen, jolloin vedessä ilmenee maku- ja hajuhaittoja.

• Raja-arvo: 250 mg/l.
• Mitataan: Jos epäillään veden syövyttävän vesijohtoja.
• Osoittaa: Maaperän tai vanhan merenpohjan vaikutusta, soranpesuvesiä.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Ioninvaihto: Poistaa sulfaatteja tehokkaasti.
• Käänteisosmoosi: Vähentää sulfaatteja vedestä.

11. Pohja- ja kaivoveden kovuus

Pohjaveden kovuus johtuu etupäässä veden sisältämästä kalsiumista ja magnesiumista, mutta kovuutta aiheuttavat myös rauta ja mangaani. Suomessa pohjavedet ovat yleensä pehmeitä, mutta kalkkikivialueilla kovuus voi olla suurikin. Suuri kovuus aiheuttaa kattilakiven muodostusta lämminvesijärjestelmissä, pieni kovuus taas lisää korroosioriskiä. Kovuuden yksikkö on mmol/l, mutta se voidaan ilmaista myös saksalaisina kovuusasteina (°dH). 1 °dH vastaa 10 mg CaO ja 0,178 mmol/l.

Haitta: Kova vesi (yli 1,0 mmol/l) aiheuttaa kalkkisaostumia, pehmeä vesi (alle 0,5 mmol/l) aiheuttaa korroosiota putkistoissa.

• Raja-arvo: Ei virallista raja-arvoa, hyvässä vedessä kovuus on välillä 0,5-1,0 mmol/l.
• Mitataan: Kuuden vuoden välein.
• Osoittaa: Maaperän kalkkipitoisuutta.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Ioninvaihto: Pehmentää vettä korvaamalla kalsiumin ja magnesiumin natriumilla.
• Käänteisosmoosi: Poistaa kovuutta aiheuttavat mineraalit.

12. Alkaliteetti

Haitta: Alhainen alkaliteetti (alle 0,6 mmol/l) voi syövyttää putkia, korkea alkaliteetti voi aiheuttaa kalkkisaostumia.

• Raja-arvo: Ei virallista raja-arvoa, hyvässä vedessä yli 1,5 mmol/l.
• Mitataan: Kuuden vuoden välein.
• Osoittaa: Kalkkiköyhän maaperän tai pohjaveden happamoitumista.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Neutralointi: Kalkkikivisuodattimet tai kemiallinen lisäys, kuten natriumkarbonaatti, nostavat veden alkaliteettia.

13. Happi

Haitta: Hapeton vesi maistuu ja haisee epämiellyttävälle, voi aiheuttaa rauta- ja mangaanipitoisuuksien nousua sekä nitraatin muuttumista ammoniakiksi.

• Raja-arvo: Ei virallista raja-arvoa, hyvässä vedessä yli 3 mg/l.
• Mitataan: Jos vesi on ruskeaa tai siinä on haju- tai makuhaittoja.
• Osoittaa: Pohjaveden hapettomuutta, mahdollisesti likavesien vaikutusta.

Miten veden laatua voidaan parantaa:

• Ilmastus: Ilmastus lisää veden happipitoisuutta.
• Oksidaatiokäsittely: Kemikaaleilla, kuten kaliumpermanganaatilla, voidaan hapettaa vesi.

Kaivon Veden ja Laadun Turvaaminen

Kaivon oikea sijainti on oleellisinta veden laadun ja riittävyyden turvaamisessa. Maa- ja kallioperän vaikutusta voidaan pienentää veden käsittelyllä. Vedenlaadun heikentymistä voidaan ehkäistä huolehtimalla kaivon rakenteiden ja pintavesieristysten kunnosta sekä riittävästä suojaetäisyydestä riskikohteisiin. Veden riittävyyttä voidaan parantaa kaivoa syventämällä, rengaskaivon vesipesän laajentamisella ja suodatinhiekan vaihdolla tai porakaivon vesipainehalkaisulla.

Säännöllisellä kaivon kunnon sekä veden laadun ja riittävyyden tarkkailulla voidaan varmistaa veden saatavuus. Kaivon säännöllinen huolto on tärkeää mm. sen vuoksi, että kaivon pohjalle kertyvä liete on poistettava aika ajoin ja rengaskaivon suodatinhiekka vaihdettava.

Jos veden laadussa tai riittävyydessä tapahtuu sellaisia muutoksia, joihin ei kaivon kunnostus, veden käsittely tai uuden kaivon teko toiseen paikkaan auta, kyseeseen tulee liittyminen yhteiseen vesijohtoon mahdollisuuksien mukaan.

Kaivoveden Käsittely

Kaivoveden laatua voidaan yleensä parantaa huomattavasti pelkästään kunnostamalla kaivo. Etenkin rakenteiden kuntoon, saumojen tiivistykseen, tuuletukseen ja pintavesien poisohjaamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Jos kaivo on hyväkuntoinen, veden laatua voidaan pyrkiä parantamaan eri vedenkäsittely menetelmillä. Yleisimpiä ongelmia, joihin löytyy yksityiskäyttöön sopivia käsittelymenetelmiä, ovat veden korkea rauta-, mangaani-, fluoridi-, arseeni- tai radonpitoisuus ja veden happamuus.

Ennen vedenkäsittelyyn ryhtymistä on tehtävä riittävän laaja vesianalyysi. Analyysin tulosten sekä kohteen vedenkulutusmäärän ja teknisten tietojen perusteella vastuulliset laitetoimittajat antavat ehdotuksen sopivasta ratkaisusta. Käsittelylaitteita on monenlaisia ja niiden huoltotarve, kapasiteetti jne. vaihtelevat, joten eri vaihtoehtoihin kannattaa tutustua hyvin. On hyvä muistaa, että yhdellä laitteella ei välttämättä pystytä ratkaisemaan kaikkia ongelmia.

Käsittelymenetelmät

Kaivoveden käsittelemiseksi on olemassa useita menetelmiä, joiden hyödynnettävyys riippuu kaivoveden ominaisuuksista. Mikäli vesi sisältää useita poistettavia aineita tai muutettavia ominaisuuksia, joudutaan eri menetelmiä yhdistelemään. Tällöin on syytä miettiä sopiva käsittelymenetelmä yhdessä laitetoimittajan kanssa.

Eri käsittelymenetelmiä ovat:

• Ilmastus
• Massasuodattimet
• Ioninvaihto
• Kalvosuodattimet
• Desinfiointi

Yhteenveto

Kaivoveden laatuun vaikuttavat tekijät ja miten laatua voidaan parantaa ovat keskeisessä roolissa varmistettaessa veden turvallinen käyttö. Onneksi on olemassa useita tehokkaita menetelmiä veden laadun parantamiseksi. Kaivoveden laatu on suositeltavaa tarkistuttaa normaaliolosuhteissa 3–6 vuoden välein. Säännöllinen testaus auttaa varmistamaan, että vesi pysyy turvallisena ja puhtaana, sekä tunnistamaan mahdolliset ongelmat ajoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamat raja-arvot ja suositukset auttavat varmistamaan veden turvallisuuden ja laadun.

Muistathan, että veden testaaminen kannattaa aina. Sen voi tehdä helposti itse kotona käyttämällä testipaketteja, tai vaihtoehtoisesti voit lähettää vesinäytteen laboratorioon analysoitavaksi. Tämä varmistaa, että saat tarkan ja luotettavan tiedon kaivosi veden laadusta.