LAAJA VALIKOIMA LAADUKKAITA TERVEYSTESTEJÄ – niin koti- kuin ammattikäyttöön

LAAJA VALIKOIMA LAADUKKAITA TERVEYSTESTEJÄ – helposti ja nopeasti

Muistisairauksien ennaltaehkäisy: Elintapojen ja geneettisten tekijöiden merkitys

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, ennaltaehkäisy on yhä tärkeämpää ikääntyvän väestön keskuudessa. Alzheimerin tauti on yleistyvä huolenaihe, ja vaikka sen tarkkaa syytä ei tunneta, tutkimukset ovat tunnistaneet useita riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa elintapojen ja geneettisten tekijöiden kautta.

Elintapojen rooli muistisairauksien ennaltaehkäisyssä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan terveelliset elämäntavat voivat merkittävästi vähentää muistisairauden riskiä ja lykätä oireiden ilmenemistä jopa 3-5 vuodella. Näihin elintapoihin kuuluvat säännöllinen liikunta, tupakoinnin välttäminen, kolesterolin ja verenpaineen hallinta, terveellinen ruokavalio sekä aivojen säännöllinen aktivoiminen esimerkiksi lukemalla tai oppimalla uusia taitoja.

Alzheimer-tutkija Miia Kivipelto, joka työskentelee Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa sekä Itä-Suomen yliopistossa, on korostanut näitä tekijöitä tutkimuksissaan. Helsingin Sanomien artikkelissa Muistorikkaita vuosia Kivipelto huomauttaa, että terveelliset elämäntavat voivat merkittävästi pienentää muistisairauksien riskiä, vaikka henkilöllä olisi geneettinen alttius.

Kivipelto on johtanut FINGER-tutkimusta, joka käynnistettiin vuonna 2009 ja osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muistihäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä noudattamalla terveellisiä elintapoja. FINGER-toimintamalli, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on laatinut, sisältää viisi osa-aluetta: terveellinen ruokavalio, liikunta, aivojumppa, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta.

Geneettiset riskitekijät muistisairauksien ehkäisyssä

Geneettiset tekijät ovat merkittävä osa muistisairauksien riskiprofiilia. Apolipoproteiini E (ApoE) esiintyy kolmessa muodossa: E2, E3 ja E4. Näistä erityisesti ApoE4 on yhdistetty kohonneeseen Alzheimerin taudin riskiin. Yksi ApoE4-alleeli voi kolminkertaistaa riskin, ja kahden E4-alleelin yhdistelmä voi nostaa riskin jopa 10-15-kertaiseksi.

Tieto omasta geneettisestä profiilista voi auttaa henkilöä tekemään elämäntapamuutoksia ajoissa, ennen muistisairauden oireiden ilmenemistä. Kivipelto korostaa, että vaikka geenit vaikuttavat riskiin, terveelliset elintavat voivat pienentää sairastumisriskiä merkittävästi. Tämä on erityisen tärkeää muistaa, koska perimää ei voi muuttaa, mutta elintapoihin voi aina vaikuttaa.

Ravitsemuksen vaikutus aivoterveyteen

Ravitsemuksella on keskeinen rooli aivoterveyden ylläpidossa. Nykyisin ravitsemuksen vaikutusta aivojen terveyteen tutkitaan aktiivisesti. Esimerkiksi Valio Oy tutkii parhaillaan rikastettujen maitotuotteiden vaikutusta lievän kognitiivisen heikentymisen etenemiseen. Terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja, tukee aivojen toimintaa ja voi vähentää tulehdusta, joka on yksi Alzheimerin taudin kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tässä yhteydessä Testerit.fi ja Woble Helsinki Oy ovat toimittaneet geenitestejä kohderyhmälle, jotta voidaan arvioida heidän ApoE-riskinsä.

Kivipelto mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissa, että terveelliset ruokatottumukset ovat osa laajempaa elämäntapaohjelmaa, joka on osoittanut tehokkuutensa muistisairauksien ehkäisyssä. Ruokavalio, joka sisältää paljon hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljoja, kalaa ja vähärasvaisia maitotuotteita, voi edistää aivojen terveyttä ja vähentää riskiä sairastua muistisairauksiin.

Sosiaalisen aktiivisuuden ja stressinhallinnan merkitys

Sosiaalinen aktiivisuus ja stressinhallinta ovat myös tärkeitä tekijöitä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Säännöllinen sosiaalinen vuorovaikutus ja stressin hallinta voivat vähentää muistihäiriöiden riskiä ja edistää yleistä hyvinvointia. Kivipelto korostaa, että aivot hyötyvät sosiaalisista suhteista ja uusien asioiden oppimisesta, jotka stimuloivat aivotoimintaa ja vahvistavat muistia.

Kivipelto huomauttaa, että liikunta ei ainoastaan edistä fyysistä terveyttä vaan myös aivojen toimintaa. Säännöllinen liikunta parantaa verenkiertoa ja lisää aivojen kasvutekijöitä, jotka tukevat hermosolujen toimintaa. Erityisesti kestävyysliikunta, kuten reipas kävely, voi kasvattaa aivojen muistikeskuksen, hippokampuksen, tilavuutta ja hidastaa sen pienenemistä, mikä tapahtuu väistämättä ihmisen vanhetessa.

Stressin hallinta on myös tärkeää aivojen terveyden kannalta. Kivipelto varoittaa, että pitkäaikainen stressi voi heikentää muistia ja oppimiskykyä sekä lisätä riskiä muistisairauksien kehittymiselle. Hyvä unirytmi ja riittävä uni ovat välttämättömiä aivojen palautumiselle ja toiminnalle. Kivipelto mainitsee, että syvässä unessa aivot puhdistuvat haitallisista aineista, ja unihäiriöt voivat heikentää tätä prosessia.

Käytännön vinkkejä muistisairauksien ennaltaehkäisyyn

  1. Aloita liikunta: Etsi liikuntamuoto, josta nautit, olipa se sitten kävely, pyöräily, uinti tai tanssi. Tärkeintä on, että liikut säännöllisesti ja pidät itsesi aktiivisena.
  2. Syö terveellisesti: Kiinnitä huomiota ruokavaliosi monipuolisuuteen. Sisällytä siihen runsaasti hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljoja, kalaa ja vähärasvaisia maitotuotteita.
  3. Pidä yllä sosiaalisia suhteita: Vieraile ystävien ja perheen luona, osallistu yhteisön tapahtumiin ja ole aktiivinen sosiaalisessa elämässäsi.
  4. Haasta aivojasi: Tee säännöllisesti älyllisiä aktiviteetteja, kuten lukemista, sanaristikoiden ratkomista tai uusien taitojen opettelua. Kivipelto mainitsee, että esimerkiksi sudokujen ja sanaristikoiden tekeminen on erinomaista aivojumppaa.
  5. Hallinnoi stressiä ja nuku hyvin: Pidä huolta mielenterveydestäsi hallitsemalla stressiä esimerkiksi rentoutumistekniikoiden, kuten joogan tai meditaation avulla. Varmista, että saat riittävästi unta ja pidät kiinni säännöllisestä unirytmistä.

Yhteenveto

Muistisairauksien ennaltaehkäisy on monimuotoinen prosessi, joka vaatii sekä elintapamuutoksia että tietoisuutta geneettisistä riskeistä. Terveydenhuoltojärjestelmien, tutkimuslaitosten ja yksilöiden yhteistyöllä voimme paremmin ymmärtää ja hallita näitä riskejä. Kuten Kivipelto korostaa, koskaan ei ole liian myöhäistä tai liian aikaista aloittaa terveellisten elämäntapojen noudattaminen. Näillä toimilla voidaan merkittävästi parantaa elämänlaatua ja vähentää muistisairauksien riskiä.

Tämä blogikirjoitus pohjautuu osittain Helsingin Sanomien ”Muistorikkaita vuosia” -artikkeliin, jossa Miia Kivipelto jakaa asiantuntemustaan muistisairauksien ehkäisyssä. Hänen työnsä on osoittanut, että terveelliset elämäntavat ovat avainasemassa muistisairauksien torjunnassa.

Scroll to Top