Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein kärjistetymmin, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.
Sisäilmakartoitus on ajankohtaista. Sisäilmaongelmista uutisoidaan lähes päivittäin ja ne puhuttavat ihmisiä. Milloin koulun oppilaat oireilevat tai jonkin viraston henkilökunta voi pahoin. Miten viranomaiset hoitavat tiedottamisen ja miten luotettavia ovat tutkimustulokset jne.
Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä sekä osaltaan hankaloittaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.
Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa, mutta vain pieni osa lisää astman riskiä.
Sisäilmatutkimuksiin ei luoteta tai ongelmia vähätellään
Kun ihmiset luottavat enemmän muihin kuin tutkimustuloksiin, syntyy helposti ristiriitoja. Some keskustelut korostavat riskien mahdollisuutta, jolloin syntyy tietynlainen sosiaalinen vahvistuminen muiden riskien kustannuksella. Oireista kärsivät arvioivat esimerkiksi kuntien virkamiesten vähättelevän koettuja sisäilmaongelmia.
Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.
Käsitykset sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista raportista selviää hyvin miten ihmiset reagoivat sisäilmaongelmiin ja samassa THL on pyrkinyt avaamaan näitä käsityksiä suhteessa tutkimustietoon perustuviin arvioihin. Tutkimukseen vastasi 1 797 henkilöä (vastausprosentti 36 %). Tästä Kansalliseen sisäilmakartoitus raporttiin
Sisäilmatesti
Sisäilmatesti – tunnista home, mikrobit ja sisäilmaongelmat ajoissa
Huono sisäilma voi näkyä monella tavalla: tunkkaisena hajuna, maakellarimaisena “mummonmökin hajuna”, näkyvinä homejälkinä tai pitkittyneenä oireiluna. Sisäilmatestillä voidaan arvioida mahdollisia viitteitä homeesta, mikrobeista ja muista sisäilmaongelmista kotona, mökillä, kellarissa tai työtiloissa.
Testerit valikoimasta löydät hometestit, mikrobitestit, laboratorioanalyysit ja sisäilman puhdistamiseen liittyvät ratkaisut erilaisiin tilanteisiin. Osa testeistä soveltuu alustavaan kotikäyttöön, ja tarvittaessa näytteet voidaan lähettää laboratorioanalyysiin tarkempia tutkimuksia varten.
📚 Haluatko ensin ymmärtää, mitä hometestit ovat, miten petrimaljat toimivat ja milloin laboratorioanalyysi kannattaa tehdä?
Lue kattava opas: Tietoa hometesteistä ja sisäilmasta.
Sisäilmaongelmien varhainen tunnistaminen auttaa ehkäisemään rakenteiden vaurioitumista sekä vähentämään mahdollisia terveyshaittoja. Jos epäily liittyy rakenteisiin, kosteusvaurioon tai laajaan sisäilmaongelmaan, tilanne kannattaa tarvittaessa selvittää myös rakennusalan asiantuntijan avulla.
Milloin sisäilmatesti kannattaa tehdä?
Sisäilman tutkiminen kannattaa erityisesti silloin, jos tilassa esiintyy:
- Tunkkaista tai maakellarimaista hajua
- Näkyviä homepilkkuja tai tummentumia
- Kosteusvaurion epäily
- Pitkään suljettuna ollut mökki tai vapaa-ajan asunto
- Poikkeavaa oireilua sisätiloissa
- Huonoa ilmanvaihtoa tai jatkuvaa kosteutta
Erityisesti kesämökeissä, kellareissa, varastoissa ja vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihto ja kosteus voivat aiheuttaa olosuhteita, joissa homeet ja mikrobit pääsevät kasvamaan rakenteissa tai pinnoilla.
Mikä sisäilmatesti kannattaa valita?
Hometesti pinnoille
Pintojen hometestit soveltuvat tilanteisiin, joissa epäillään näkyvää homekasvustoa tai halutaan tarkistaa esimerkiksi seinä-, lattia- tai kattopintojen mikrobikasvua. Pintanäytteen avulla voidaan tehdä alustava arvio siitä, onko näytteessä havaittavaa kasvustoa.
Ilman mikrobimittaus
Ilmanäytteisiin perustuvat testit voivat auttaa arvioimaan, esiintyykö sisäilmassa poikkeavaa mikrobikuormaa tai muita epäpuhtauksia näytteenottohetkellä. Tuloksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi ilmanvaihto, vuodenaika ja näytteenotto-olosuhteet.
Laboratorioanalyysi
Jos halutaan tarkempaa tietoa mikrobeista tai homekasvustosta, voidaan näytteitä lähettää laboratorioon analysoitavaksi. Laboratorioanalyysi voi olla hyödyllinen erityisesti silloin, kun alustava testi antaa viitteitä runsaasta kasvustosta tai näytteestä tarvitaan tarkempi erittely.
Ilmanpuhdistimet ja ennaltaehkäisy
Ilmanpuhdistimet voivat auttaa
