Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein kärjistetymmin, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.
Sisäilmakartoitus on ajankohtaista. Sisäilmaongelmista uutisoidaan lähes päivittäin ja ne puhuttavat ihmisiä. Milloin koulun oppilaat oireilevat tai jonkin viraston henkilökunta voi pahoin. Miten viranomaiset hoitavat tiedottamisen ja miten luotettavia ovat tutkimustulokset jne.
Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä sekä osaltaan hankaloittaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.
Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa, mutta vain pieni osa lisää astman riskiä.
Sisäilmatutkimuksiin ei luoteta tai ongelmia vähätellään
Kun ihmiset luottavat enemmän muihin kuin tutkimustuloksiin, syntyy helposti ristiriitoja. Some keskustelut korostavat riskien mahdollisuutta, jolloin syntyy tietynlainen sosiaalinen vahvistuminen muiden riskien kustannuksella. Oireista kärsivät arvioivat esimerkiksi kuntien virkamiesten vähättelevän koettuja sisäilmaongelmia.
Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.
Käsitykset sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista raportista selviää hyvin miten ihmiset reagoivat sisäilmaongelmiin ja samassa THL on pyrkinyt avaamaan näitä käsityksiä suhteessa tutkimustietoon perustuviin arvioihin. Tutkimukseen vastasi 1 797 henkilöä (vastausprosentti 36 %). Tästä Kansalliseen sisäilmakartoitus raporttiin
Sisäilmatesti
Sisäilmatesti – tunnista home, mikrobit ja sisäilmaongelmat ajoissa
Huono sisäilma voi näkyä monella tavalla: tunkkaisena hajuna, maakellarimaisena “mummonmökin hajuna”, näkyvinä homejälkinä tai pitkittyneenä oireiluna. Sisäilmatestillä voidaan arvioida mahdollisia viitteitä homeesta, mikrobeista ja muista sisäilmaongelmista kotona, mökillä, kellarissa tai työtiloissa.
Testeritin valikoimasta löydät hometestit, mikrobitestit ja muut sisäilman tutkimiseen soveltuvat ratkaisut erilaisiin tilanteisiin. Osa testeistä soveltuu alustavaan kotikäyttöön, ja tarvittaessa näytteet voidaan lähettää laboratorioanalyysiin tarkempia tutkimuksia varten.
Sisäilmaongelmien varhainen tunnistaminen auttaa ehkäisemään rakenteiden vaurioitumista sekä vähentämään mahdollisia terveyshaittoja.
Milloin sisäilmatesti kannattaa tehdä?
Sisäilman tutkiminen kannattaa erityisesti silloin, jos tilassa esiintyy:
- Tunkkaista tai maakellarimaista hajua
- Näkyviä homepilkkuja tai tummentumia
- Kosteusvaurion epäily
- Pitkään suljettuna ollut mökki tai vapaa-ajan asunto
- Poikkeavaa oireilua sisätiloissa
- Huonoa ilmanvaihtoa tai jatkuvaa kosteutta
Erityisesti kesämökeissä, kellareissa, varastoissa ja vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihto ja kosteus voivat aiheuttaa olosuhteita, joissa homeet ja mikrobit pääsevät kasvamaan rakenteissa tai pinnoilla.
Mikä sisäilmatesti kannattaa valita?
Hometesti pinnoille
Pintojen hometestit soveltuvat tilanteisiin, joissa epäillään näkyvää homekasvustoa tai halutaan tarkistaa esimerkiksi seinä-, lattia- tai kattopintojen mikrobikasvua.
Ilman mikrobimittaus
Ilmanäytteisiin perustuvat testit voivat auttaa arvioimaan, esiintyykö sisäilmassa poikkeavaa mikrobikuormaa tai muita epäpuhtauksia.
Laboratorioanalyysi
Jos halutaan tarkempaa tietoa mikrobeista tai homekasvustosta, voidaan näytteitä lähettää laboratorioon analysoitavaksi.
Ilmanpuhdistimet ja ennaltaehkäisy
Ilmanpuhdistimet voivat auttaa vähentämään ilman hiukkasia, hajuja ja epäpuhtauksia, mutta ne eivät poista rakenteissa olevaa kosteus- tai homevauriota. Ongelman syy kannattaa aina selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Sisäilmaongelmien yleiset merkit
- Ummehtunut tai tunkkainen haju
- Kellarimainen “mummonmökin” haju
- Näkyvät homejäljet
- Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin
- Pintojen tummentumat
- Rakenteiden poikkeava haju
- Huono ilmanvaihto
- Oireilu sisätiloissa
Miten sisäilmaa voidaan tutkia?
Sisäilmaa voidaan tutkia eri tavoin riippuen siitä, epäilläänkö ongelmaa ilmassa, pinnoilla vai rakenteissa. Tutkimuksissa voidaan käyttää esimerkiksi pinta-, ilma- ja rakennenäytteitä.
Pintanäytteillä voidaan arvioida mahdollisia mikrobikasvustoja pinnoilla, kun taas ilmanäytteillä voidaan selvittää sisäilman mikrobikuormaa. Rakennenäytteitä käytetään tilanteissa, joissa epäillään rakenteiden sisäisiä kosteus- tai homevaurioita.
Sisäilmaongelmien selvittämisessä voidaan hyödyntää myös lämpökamerakuvauksia ja tiiveysmittauksia, joiden avulla voidaan paikantaa mahdollisia ilmavuotoreittejä ja kosteusongelmia.
Tarvittaessa näytteet voidaan analysoida mikrobitutkimuksiin erikoistuneessa laboratoriossa. Lopullinen tulkinta mikrobilajikkeista, niiden määristä ja merkityksestä sisäilman laadulle tehdään aina kokonaisarviona.
Tietoa homeesta ja sisäilmasta
Jos haluat lukea lisää sisäilmaan, homeeseen ja ilmanvaihtoon liittyvistä aiheista, tutustu myös oppaisiimme:
- Haiseeko kesämökkisi mummonmökiltä?
- Hometutkimuksen ABC
- Kodin hometestit
- Lattiasieni – mitä siitä kannattaa tietää?
- Kesämökin ilmanvaihto talvella
- Otsonaattoreiden terveysriskit
Usein kysytyt kysymykset sisäilmatesteistä
Voiko homeen havaita kotitestillä?
Kotitesti voi auttaa arvioimaan mahdollista mikrobikasvua sisätiloissa. Jos testissä havaittujen pesäkkeiden määrä ylittää ohjeessa ilmoitetut viitearvot, voi se viitata poikkeavaan mikrobikasvuun tai sisäilmaongelmaan. Tarvittaessa tuloksia voidaan täydentää laboratorioanalyysillä.
Mistä tietää onko sisäilmassa hometta?
Tyypillisiä merkkejä ovat tunkkainen haju, näkyvät homejäljet, kosteusvauriot ja sisätiloissa esiintyvä oireilu.
Mitä tunkkainen haju tarkoittaa?
Tunkkainen tai maakellarimainen haju voi viitata kosteuteen, puutteelliseen ilmanvaihtoon tai mikrobikasvuun rakenteissa.
Milloin tarvitaan laboratorioanalyysi?
Jos testissä havaittujen pesäkkeiden määrä ylittää ohjeessa ilmoitetut viitearvot, voi laboratorioanalyysi olla perusteltu. Laboratorioanalyysi voi antaa tarkempaa tietoa siitä, mitä mikrobeja näytteessä esiintyy, niiden määristä sekä niiden mahdollisesta merkityksestä sisäilman laadulle.
Poistaako ilmanpuhdistin homeongelman?
Ilmanpuhdistin voi auttaa vähentämään ilmassa olevia hiukkasia ja hajuja, mutta mahdollinen kosteus- tai homevaurio tulee aina korjata rakenteista.
🔍 Tutustu sisäilmatesteihin ja selvitä mahdolliset sisäilmaongelmat ajoissa.
