Miksi kaivovesi kannattaa testata keväällä?
Kaivovesi kannattaa testata keväällä erityisesti silloin, kun kaivo otetaan käyttöön talven jälkeen tai sulamis- ja valumavesien epäillään päässeen kaivoon. Keväällä on hyvä tarkistaa myös kaivon kansi, saumaukset, läpiviennit ja ympäröivän maan kallistukset. Kotona tehtävillä vesitesteillä voidaan seurata valittuja veden ominaisuuksia, mutta veden turvallisuus varmistetaan tarvittaessa laboratoriotutkimuksella. Tässä artikkelissa kerromme, milloin kaivovesi kannattaa testata keväällä, mitä eri testeillä voidaan tutkia ja miten mahdollisten poikkeamien jälkeen toimitaan.
Miksi sulamisvedet voivat vaikuttaa kaivoveden laatuun?
Kevään sulamisvedet ja runsaat sateet lisäävät maaperässä liikkuvan veden määrää. Hyväkuntoisessa kaivossa pintavedet ohjautuvat pois kaivon ympäriltä, mutta puutteelliset rakenteet voivat päästää valumavesiä kaivoon. Riski koskee erityisesti rengaskaivoja, joiden kansi, renkaiden saumat tai läpiviennit ovat vaurioituneet.
Valumavesien mukana kaivoon voi päästä esimerkiksi mikrobeja, maa-ainesta tai lähiympäristön toiminnasta peräisin olevia aineita. Mahdollisia riskilähteitä ovat muun muassa jätevesijärjestelmät, karjasuojat, lannoitetut pellot ja tien suolaus. Keväällä havaittu sameus tai veden värin, hajun tai maun muutos voi antaa aiheen kaivon rakenteiden tarkistamiseen ja veden tutkimiseen.
Routa voi myös liikuttaa kaivon rakenteita ja vaurioittaa renkaiden saumoja. Tämän vuoksi kevät on luonteva ajankohta kaivon kuntotarkastukselle, vaikka vettä ei olisi tarpeen tutkia laboratoriossa joka vuosi.
Milloin kaivovesi kannattaa testata keväällä?
Keväinen testaus on erityisen perusteltua, jos kaivo on ollut talven ajan vähäisessä käytössä tai kokonaan käyttämättä. Mökkikaivon vesi kannattaa tutkia ennen juomavesikäyttöä, jos veden laadusta ei ole ajantasaista tutkimustietoa tai kaivon kunnossa havaitaan puutteita.
Veden tutkiminen on aiheellista myös seuraavissa tilanteissa:
- veden väri, haju, maku tai sameus on muuttunut
- kaivoon on voinut päästä sulamis-, sade- tai tulvavettä
- kaivon kansi, saumat tai muut rakenteet ovat vaurioituneet
- kaivo on puhdistettu, kunnostettu tai desinfioitu
- kaivon lähellä on tehty maanrakennus- tai jätevesitöitä
- veden epäillään aiheuttavan oireita
- kaivon vettä ryhdytään käyttämään juomavetenä pitkän tauon jälkeen
- talouteen kuuluu pieniä lapsia tai muita veden laadulle erityisen herkkiä henkilöitä.
Veden normaali ulkonäkö, haju ja maku eivät yksin osoita, että kaikki tutkittavat pitoisuudet olisivat suositusten mukaisia. Monet mikrobit ja kemialliset aineet eivät ole havaittavissa aistinvaraisesti.
Mitä kaivovedestä voidaan tutkia?
Kaivovedestä voidaan tutkia sekä mikrobiologista että kemiallista laatua. Tutkittavat ominaisuudet riippuvat valitusta pikatestistä tai laboratoriotutkimuksesta. Yksi testi ei tavallisesti kata kaikkia kaivoveden mahdollisia laatuhaittoja.
Kotona tehtävillä testeillä voidaan tuotteesta riippuen arvioida esimerkiksi seuraavia ominaisuuksia:
- nitraatti ja nitriitti
- pH
- veden kovuus
- rauta ja mangaani
- kloridi
- valittujen bakteerien esiintyminen.
Testerit.fi:n kaivovesitesti ei sisällä bakteeritutkimusta. Bakteerien arviointiin on saatavana erillisiä vaihtoehtoja, kuten veden bakteeri-pikatesti ja juomaveden bakteeritesti. Laaja talousveden testi sisältää myös bakteeritestin. Tuotteen sisältämät tutkittavat ominaisuudet kannattaa aina tarkistaa ennen testin valintaa.
Mitä bakteerilöydös voi tarkoittaa?
Escherichia coli eli E. coli voi viitata tuoreeseen ulosteperäiseen saastumiseen. Koliformiset bakteerit ovat yleisempi veden hygieenisen laadun indikaattori, mutta niiden esiintyminen ei yksin osoita varmasti ulosteperäistä saastumista. Bakteereihin viittaava pikatestitulos on syytä varmistaa asianmukaisella laboratoriotutkimuksella.
Mitä nitraatti, nitriitti ja pH kertovat?
Kohonneet nitraatti- tai nitriittipitoisuudet voivat liittyä esimerkiksi lannoitukseen, karjatalouteen tai jätevesien vaikutukseen. Niiden tutkiminen on erityisen tärkeää, jos vettä käyttävät pienet lapset tai raskaana olevat henkilöt.
Veden pH puolestaan auttaa arvioimaan veden happamuutta. Hapan vesi voi lisätä putkistojen ja metalliosien syöpymistä. Veden kovuus vaikuttaa muun muassa kalkkisaostumien muodostumiseen, mutta poikkeava kovuus ei ole sama asia kuin veden mikrobiologinen saastuminen.
Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan laboratoriotutkimus. Erityisesti porakaivovedestä voi olla tarpeen tutkia myös alueesta riippuen esimerkiksi radon, uraani, arseeni ja fluoridi, joita tavalliset pikatestipaketit eivät välttämättä sisällä. Lisätietoa mahdollisista kaivoveden laatuhaitoista löytyy Vesi.fi-palvelun kaivovesiohjeesta.
Kuinka usein kaivovesi pitää tutkia?
Kaivon kunto kannattaa tarkistaa vähintään kerran vuodessa, mutta vettä ei tarvitse automaattisesti tutkia laboratoriossa joka kevät. Kotitalouden käytössä olevan kaivon veden peruslaatu on hyvä tutkituttaa noin kolmen vuoden välein. Laajempi tutkimus voidaan tehdä noin kuuden vuoden välein tai paikallisten olosuhteiden ja aiempien tulosten edellyttämällä tavalla.
Vesi tulee tutkia myös ennen uuden kaivon käyttöönottoa sekä aina, kun veden laadussa havaitaan muutos, kaivoa korjataan tai veden epäillään aiheuttavan terveyshaittaa. Paikallinen ympäristöterveysviranomainen voi auttaa sopivan tutkimuspaketin valinnassa.
Kotona tehtäville vesitesteille ei ole määritelty yhtä virallista testausväliä. Niitä voidaan käyttää valittujen ominaisuuksien seurantaan laboratoriotutkimusten välillä ja silloin, kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Ne eivät kuitenkaan korvaa kattavaa laboratoriotutkimusta.
Miten kaivo tarkistetaan keväällä?
Aloita tarkastus kaivon ympäristöstä. Maanpinnan pitäisi viettää kaivosta poispäin, jotta sulamis- ja sadevedet eivät keräänny kaivon ympärille. Tarkista samalla, ettei kaivon lähellä ole uusia saastumisriskejä tai selviä merkkejä pintaveden valumisesta kaivoa kohti.
Rengaskaivosta kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:
- kansi on ehjä ja tiivis
- renkaissa ja niiden saumoissa ei ole näkyviä halkeamia
- putkien ja johtojen läpiviennit ovat tiiviitä
- kaivon tuuletus toimii ja tuuletusaukko on suojattu
- kaivossa ei näy pieneläimiä, roskia tai muuta sinne kuulumatonta
- vesi ei ole poikkeuksellisen sameaa tai värjäytynyttä.
Kaivoon ei pidä mennä omin päin. Syvässä ja huonosti tuulettuvassa kaivossa voi olla vaarallisia kaasuja tai liian vähän happea. Rakenteiden korjaukset ja kaivon perusteellinen puhdistus kannattaa antaa kaivojen kunnostukseen perehtyneen ammattilaisen tehtäväksi.
Miten kotona tehtävää vesitestiä käytetään?
Näyte otetaan ja testi tehdään aina tuotteen käyttöohjeiden mukaisesti. Näytteenottopaikka valitaan sen mukaan, mitä halutaan selvittää. Raakaveden ominaisuuksia tutkittaessa näyte voidaan ottaa ennen vedenkäsittelylaitteita. Käytettävän juomaveden laatua arvioitaessa näyte otetaan yleensä siitä hanasta, josta vettä käytetään juomiseen ja ruoanlaittoon.
Käytä puhdasta näyteastiaa, noudata ilmoitettuja reaktioaikoja ja lue tulos käyttöohjeessa määritellyn ajan kuluessa. Testi tulee säilyttää pakkauksessa ilmoitettujen säilytysohjeiden mukaisesti, ja viimeinen käyttöpäivä on tarkistettava ennen testaamista.
Pikatestin tulosta verrataan testin omaan asteikkoon tai tulkintaohjeeseen. Jos tulos antaa viitteitä poikkeamasta tai jää epäselväksi, tilanne kannattaa varmistaa laboratoriossa.
Mitä tehdä, jos testitulos poikkeaa normaalista?
Jatkotoimet riippuvat siitä, mitä ominaisuutta on testattu. Esimerkiksi poikkeava veden kovuus ei edellytä samoja toimenpiteitä kuin bakteereihin tai korkeaan nitraatti- tai nitriittipitoisuuteen viittaava tulos.
Jos tulos viittaa bakteereihin, nitraattiin, nitriittiin tai muuhun mahdolliseen terveyshaittaan, vettä ei pidä käyttää juomiseen tai ruoanlaittoon ennen kuin tilanteesta on saatu tarkemmat toimintaohjeet. Ota yhteyttä paikalliseen ympäristöterveysviranomaiseen ja varmista tulos laboratoriotutkimuksella.
Jos vedessä havaitaan vain pH:hon, kovuuteen, rautaan tai mangaaniin liittyvä poikkeama, veden käyttöä ja mahdollista käsittelytarvetta arvioidaan mitatun pitoisuuden, laboratoriotulosten ja paikallisen asiantuntijan ohjeiden perusteella.
Mahdollisen saastumislähteen lisäksi on tärkeää tarkistaa kaivon rakenteet ja ympäristö. Jos kaivo tarvitsee puhdistuksen, kunnostuksen tai desinfioinnin, ota yhteyttä kaivojen kunnostukseen erikoistuneeseen yritykseen. Toimenpiteiden onnistuminen varmistetaan tarvittaessa uusintanäytteellä ennen veden käyttämistä juoma- ja ruokavetenä.
Kevään testi täydentää kaivon säännöllistä seurantaa
Kevät ei tarkoita automaattisesti sitä, että kaivovesi olisi huonolaatuista. Sulamisvedet voivat kuitenkin paljastaa kaivon rakenteisiin ja pintavesien ohjaukseen liittyviä puutteita. Siksi keväällä kannattaa yhdistää kaivon silmämääräinen kuntotarkastus, veden aistinvarainen seuranta ja tilanteeseen sopiva testaus.
Tarkista kaivon kunto ja seuraa veden laatua ennen kesäkauden alkua. Tutustu vesitestien valikoimaan ja valitse testi sen mukaan, mitä veden ominaisuuksia haluat tutkia. Jos veden turvallisuudesta herää epäily, varmista tilanne laboratoriotutkimuksella tai paikalliselta ympäristöterveysviranomaiselta.
