Milloin vesitesti kannattaa tehdä?
Vesitesti kannattaa tehdä säännöllisesti sekä aina, kun veden laadussa, kaivon kunnossa tai lähiympäristössä tapahtuu muutoksia. Kaivoveden laatu on hyvä tutkia laboratoriossa vähintään kolmen vuoden välein ja laajemmin noin kuuden vuoden välein. Kotona tehtävillä vesitesteillä voidaan seurata valittuja veden ominaisuuksia laboratoriotutkimusten välillä.
Mitkä merkit viittaavat siihen, että vesi pitää testata?
Vesi kannattaa testata, jos sen väri, sameus, haju tai maku muuttuu. Testaaminen on tarpeen myös silloin, kun kaivo on tulvinut, sen rakenteita on korjattu tai lähiympäristössä on tapahtunut veden laatuun mahdollisesti vaikuttavia muutoksia.
Vesitesti on ajankohtainen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- vesi on sameaa, värjäytynyttä tai siinä näkyy hiukkasia
- veden haju tai maku on muuttunut
- vesi maistuu metalliselta
- kaivoon on päässyt tulva- tai pintavettä
- kaivon rakenteet ovat vaurioituneet tai niitä on korjattu
- kaivon lähellä on tehty rakennus- tai maansiirtotöitä
- lähialueella on tapahtunut öljy- tai kemikaalivahinko
- veden epäillään aiheuttavan terveysoireita
Jos veden epäillään aiheuttavan vatsavaivoja, iho-oireita tai muita terveyshaittoja, veden käyttö juomiseen ja ruoanlaittoon kannattaa keskeyttää tilanteen selvittämisen ajaksi. Oireiden arvioimiseksi tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja veden tutkimisesta kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.
Kaikki veden laatuongelmat eivät näy, haise tai maistu. Esimerkiksi nitraatit, nitriitit ja tietyt mikrobit voivat jäädä aistinvaraisesti huomaamatta. Siksi kirkas ja hyvänmakuinenkaan vesi ei yksin osoita, että kaikki veden ominaisuudet olisivat kunnossa.
Kuinka usein vesitesti tulisi tehdä?
Kotitalouden käytössä olevan kaivon veden laatu kannattaa tutkia laboratoriossa vähintään kolmen vuoden välein. Laajempi tutkimus on hyvä tehdä noin kuuden vuoden välein. Tutkimusväliin vaikuttavat kaivon sijainti, rakenne, aikaisemmat tutkimustulokset ja lähiympäristön mahdolliset riskitekijät.
Vesi kannattaa tutkia myös:
- ennen uuden kaivon käyttöönottoa
- jos kaivo on ollut pitkään käyttämättä
- kaivon huollon tai korjaamisen jälkeen
- jos kaivoon on päässyt pintavettä tai tulvavettä
- jos veden väri, haju, maku tai sameus muuttuu
- jos alueella on tapahtunut pohjaveteen mahdollisesti vaikuttava vahinko
- jos veden epäillään aiheuttavan oireita
Kotona tehtäville pikatesteille ei ole määritelty yhtä virallista testausväliä. Niitä voidaan käyttää valittujen veden ominaisuuksien seurantaan laboratoriotutkimusten välillä, esimerkiksi keväällä lumen sulamisen jälkeen tai silloin, kun veden laadussa epäillään tapahtuneen muutos.
Jos veden laatu on aiemmin ollut lähellä suositeltua enimmäistasoa tai kaivon lähellä on mahdollisia kuormituslähteitä, tutkimuksia voi olla tarpeen tehdä tavallista useammin.
Mitä aineita vesitesti mittaa?
Vesitestin mittaamat ominaisuudet riippuvat valitusta testistä. Kotona tehtävällä testillä voidaan mitata vain ne ominaisuudet, jotka on mainittu kyseisen tuotteen käyttöohjeessa. Yhdellä testillä ei siis voida selvittää kaikkia mahdollisia veden epäpuhtauksia.
Kotitestistä riippuen voidaan arvioida esimerkiksi seuraavia ominaisuuksia:
- pH
- veden kovuus
- nitraatti ja nitriitti
- rauta ja mangaani
- kloridi
- kupari ja lyijy
- veden bakteeriperäinen kuormitus
Kaikki vesitestit eivät sisällä bakteeritestiä. Esimerkiksi Safe Well -kaivoveden pikatestillä voidaan arvioida useita kemiallisia ominaisuuksia, mutta se ei sisällä bakteerien testausta. Laaja talousveden kotitesti sisältää kemiallisten ominaisuuksien lisäksi bakteeritestin.
Kun tarvitaan kotitestiä kattavampi arvio veden laadusta, vaihtoehtona on laboratoriossa tehtävä veden analyysipalvelu. Siitä saa tutkituista ominaisuuksista kirjallisen raportin.
Miten kaivoveden testaus eroaa verkostoveden testauksesta?
Oman kaivon veden laadusta ja kaivon kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. Kaivovesi ei yleensä kuulu saman jatkuvan valvonnan piiriin kuin vesihuoltolaitoksen toimittama talousvesi, joten veden säännöllinen tutkiminen on tärkeä osa kaivon ylläpitoa.
Verkostovettä valvotaan säännöllisesti, mutta myös kiinteistön omat putket ja vesikalusteet voivat vaikuttaa hanasta tulevan veden laatuun. Verkostoveden omaehtoinen testaaminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun:
- veden väri, haju tai maku muuttuu äkillisesti
- kiinteistössä on vanha putkisto
- putkistosta epäillään liukenevan metalleja
- kiinteistössä on tehty putkistoremontti
- vesi on ollut pitkään käyttämättä
Jos verkostovedessä havaitaan äkillinen muutos, asiasta kannattaa ilmoittaa ensin vesilaitokselle. Näin voidaan selvittää, liittyykö muutos vesijohtoverkostoon vai kiinteistön omaan putkistoon.
Voiko vesitestin tehdä itse kotona?
Kyllä, osan veden ominaisuuksista voi testata kotona käyttötarkoitukseen sopivalla vesitestillä. Kotitestit voivat antaa nopeasti viitteitä esimerkiksi pH-arvosta, kovuudesta, nitraatista, nitriitistä, raudasta, mangaanista tai bakteeriperäisestä kuormituksesta testin ominaisuuksien mukaan.
Kotitestit soveltuvat erityisesti veden laadun omaehtoiseen seurantaan ja muutosten havaitsemiseen. Ne voivat auttaa arvioimaan, tarvitaanko tarkempaa tutkimusta, mutta ne eivät korvaa laboratoriotutkimusta silloin, kun tarvitaan kattava tai viranomaisasiointiin soveltuva tulos.
Kotitestauksen etuja ovat:
- tulos saadaan nopeasti
- testi voidaan tehdä käyttöohjeen mukaisesti kotona
- valittuja veden ominaisuuksia voidaan seurata laboratoriotutkimusten välillä
- kohdennetulla testillä voidaan selvittää tiettyä epäiltyä ongelmaa
Jos kotitestin tulos antaa viitteitä poikkeamasta, tulos kannattaa varmistaa tilanteeseen sopivalla laboratoriotutkimuksella. Vakavassa tai äkillisessä epäilytilanteessa neuvoa voi kysyä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Tutustu Testerit.fi:n vesitesteihin ja valitse testi sen mukaan, mitä veden ominaisuutta haluat arvioida. Valikoimassa on sekä yksittäisiin mittauskohteisiin tarkoitettuja testejä että useita ominaisuuksia sisältäviä kotitestejä ja laboratoriossa tehtävä veden analyysipalvelu.
