TSH-arvo kertoo siitä, miten aivolisäke säätelee kilpirauhasen hormonituotantoa. TSH eli tyreotropiini on yksi tärkeimmistä kilpirauhasen toimintaa arvioivista laboratoriotutkimuksista. Korkea TSH voi viitata kilpirauhasen vajaatoimintaan ja matala TSH esimerkiksi liikatoimintaan, mutta yksittäinen TSH-tulos ei yksin ratkaise diagnoosia.
TSH-arvoa arvioidaan suhteessa laboratorion omiin viitearvoihin, henkilön ikään, oireisiin, lääkityksiin ja usein myös vapaan tyroksiinin eli T4-V:n pitoisuuteen.
Mikä TSH-arvo on?
TSH eli tyreotropiini on aivolisäkkeen tuottama hormoni, joka ohjaa kilpirauhasen toimintaa. Sen tehtävänä on säädellä kilpirauhashormonien, erityisesti tyroksiinin eli T4:n, muodostumista.
Aivolisäke ja kilpirauhanen toimivat ikään kuin palautesäätelyjärjestelmänä. Kun elimistössä on vähän kilpirauhashormoneja, aivolisäke voi lisätä TSH:n eritystä saadakseen kilpirauhasen tuottamaan enemmän hormoneja. Kun kilpirauhashormoneja on paljon, TSH:n eritys tavallisesti vähenee.
Tämän vuoksi TSH reagoi herkästi moniin kilpirauhasen toiminnan muutoksiin ja sitä käytetään tavallisesti ensimmäisenä tutkimuksena, kun halutaan arvioida kilpirauhasen toimintaa.
Mitkä ovat TSH:n viitearvot?
TSH:n viitearvot eivät ole kaikille ihmisille täsmälleen samat. Viitealue riippuu muun muassa käytetystä laboratoriomenetelmästä, laboratoriosta, iästä ja kliinisestä tilanteesta.
Esimerkiksi HUS Diagnostiikkakeskuksen viitearvoihin perustuvissa Terveyskirjaston tiedoissa aikuisten TSH-viitealueet ovat:
- 15–59-vuotiaat: 0,5–4,0 mU/l
- 60–69-vuotiaat: 0,5–4,5 mU/l
- 70–79-vuotiaat: 0,5–6,0 mU/l
- yli 80-vuotiaat: 0,5–7,5 mU/l
Nämä arvot ovat esimerkki yhden laboratorion viitealueista, eivät kaikkialla käytettävä yleinen raja. Oman tutkimustuloksen yhteydessä tulee käyttää juuri tuloksen antaneen laboratorion ilmoittamaa viitealuetta.
Myös esimerkiksi raskaus, lääkitys, muu sairaus ja eräät ravintolisät voivat vaikuttaa kilpirauhasarvojen tulkintaan. TSH-tulosta arvioidaan siksi tarvittaessa yhdessä T4-V:n, oireiden ja muun terveydentilaa koskevan tiedon kanssa.
Mitä korkea TSH tarkoittaa?
Korkea TSH voi viitata siihen, että kilpirauhanen ei tuota elimistön tarpeisiin nähden riittävästi kilpirauhashormoneja. Tavallisin tällainen tilanne on primaarinen kilpirauhasen vajaatoiminta.
Kun kilpirauhasen tuottaman tyroksiinin määrä vähenee, aivolisäke voi lisätä TSH:n tuotantoa yrittäessään stimuloida kilpirauhasta voimakkaammin. Tämän vuoksi kohonnut TSH on tyypillinen löydös kilpirauhasperäisessä vajaatoiminnassa.
Tulkintaan vaikuttaa kuitenkin olennaisesti myös T4-V. Jos TSH on yli viitealueen ja T4-V alle viitealueen, löydös sopii kliiniseen primaariseen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Jos TSH on koholla mutta T4-V edelleen viitealueella, puhutaan tietyissä tilanteissa subkliinisestä vajaatoiminnasta.
Yksittäinen lievästi kohonnut TSH-arvo ei kuitenkaan vielä yksin kerro syytä eikä ratkaise hoidon tarvetta. Tuloksen merkitystä arvioidaan muun muassa oireiden, iän, aiempien arvojen ja muun terveydentilan perusteella.
Mitä matala TSH tarkoittaa?
Matala TSH voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaan, jossa verenkierrossa on tavallista enemmän kilpirauhashormoneja. Tällöin aivolisäke vähentää TSH:n tuotantoa, koska kilpirauhasen stimulointia ei tarvita yhtä paljon.
Matala TSH ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kilpirauhasen liikatoimintaa. Tulokseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi lääkitys, muu sairaus ja harvinaisemmat aivolisäkkeen toimintaan liittyvät tilanteet.
Siksi matalan TSH-arvon yhteydessä tutkitaan usein myös T4-V ja tarvittaessa muita kilpirauhasarvoja.
TSH ja T4-V – miksi molempia tutkitaan?
TSH kertoo ennen kaikkea siitä, miten aivolisäke ohjaa kilpirauhasta, kun taas T4-V kertoo veressä olevan vapaan tyroksiinin määrästä. Näiden kahden arvon tarkasteleminen yhdessä antaa kilpirauhasen toiminnasta enemmän tietoa kuin kumpikaan arvo yksin.
Tyypillisessä primaarisessa kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH nousee ja T4-V voi laskea. Lievemmässä tilanteessa TSH saattaa olla koholla jo silloin, kun T4-V on vielä laboratorion viitealueella.
Kilpirauhasen liikatoiminnassa tilanne on usein päinvastainen: TSH laskee, koska kohonnut kilpirauhashormonien määrä vähentää aivolisäkkeen tarvetta erittää TSH:ta.
Poikkeuksiakin esiintyy. Esimerkiksi harvinaisessa aivolisäkeperäisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa T4-V voi olla matala ilman, että TSH nousee tavanomaiseen tapaan. Tämän vuoksi kilpirauhasarvoja ei aina voida tulkita yhden mittauksen perusteella.
Millaisia oireita poikkeavaan TSH-arvoon voi liittyä?
Poikkeavaan TSH-arvoon voi liittyä erilaisia oireita, mutta oireet ovat usein epäspesifisiä ja niitä esiintyy myös monista muista syistä.
Kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivia oireita voivat olla esimerkiksi:
- väsymys
- palelu
- painonnousu
- ihon kuivuminen
- yleinen hidastuneisuus.
Kilpirauhasen liikatoimintaan voi puolestaan liittyä esimerkiksi:
- sydämentykytystä
- hikoilua tai kuumuuden huonoa sietoa
- painon laskua
- levottomuutta tai hermostuneisuutta.
Pelkkien oireiden perusteella ei voida päätellä, ovatko kilpirauhasarvot poikkeavat. Jos oireet jatkuvat tai ovat selvästi uusia, asia kannattaa arvioida terveydenhuollossa.
Milloin TSH kannattaa tutkia?
TSH-arvo voidaan tutkia, kun oireet tai aiemmat löydökset herättävät epäilyn kilpirauhasen toiminnan muutoksesta.
TSH:n tutkiminen voi olla aiheellista esimerkiksi silloin, kun:
- väsymys, palelu, painonmuutokset tai muut mahdolliseen kilpirauhasen toimintahäiriöön sopivat oireet jatkuvat
- aiemmissa kilpirauhasarvoissa on todettu poikkeavuutta
- henkilöllä on aiemmin todettu kilpirauhassairaus
- kilpirauhaslääkityksen vaikutusta seurataan
- terveydenhuollon ammattilainen suosittelee tutkimusta muun terveydentilan perusteella.
Jos TSH-tulos on poikkeava, voidaan tarvita laboratoriossa tehtävä T4-V-määritys, uusi TSH-mittaus tai muita tutkimuksia tilanteen mukaan.
Voiko TSH-arvon testata kotona?
TSH-pitoisuutta voidaan arvioida myös kotona tehtävällä seulontatestillä. Testerit.fi:n TSH-itsetesti osoittaa kvalitatiivisesti, onko TSH-pitoisuus testin 5 µIU/ml raja-arvon tasolla tai sen yläpuolella. Tämä 5 µIU/ml on kyseisen testin cut-off-arvo, eikä sitä tule käyttää yleisenä lääketieteellisenä TSH-viitearvona.
Testi tehdään sormenpääverestä ja tulos luetaan 10 minuutin kohdalla. Se ei mittaa tarkkaa numeerista TSH-arvoa. Raja-arvon tasolla tai sen yläpuolella oleva tulos voi antaa viitteitä kohonneesta TSH-pitoisuudesta, ja löydös kannattaa tarvittaessa arvioida ja varmistaa laboratoriotutkimuksilla terveydenhuollossa. Lisätietoja tuotteesta: TSH-testi kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Usein kysyttyä TSH-arvosta
Mikä on normaali TSH-arvo?
Normaali TSH-arvo tarkoittaa arvoa, joka on käytetyn laboratorion viitealueella. Viitealue vaihtelee laboratorion ja esimerkiksi iän mukaan, joten oman tutkimustuloksen vieressä ilmoitettu viitealue on ensisijainen vertailukohta.
Mitä tarkoittaa korkea TSH?
Korkea TSH voi viitata kilpirauhasen vajaatoimintaan, etenkin jos myös T4-V on matala. Tulos arvioidaan kuitenkin yhdessä oireiden, T4-V-arvon, aiempien tutkimusten ja muun kliinisen tilanteen kanssa.
Mitä tarkoittaa matala TSH?
Matala TSH voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaan. Myös muut sairaudet, lääkitys ja harvinaisemmat hormonitoiminnan häiriöt voivat vaikuttaa TSH-arvoon, joten syytä ei voida päätellä pelkän TSH:n perusteella.
Voiko TSH olla korkea ilman oireita?
Kyllä, TSH voi olla koholla ilman selviä oireita. Esimerkiksi lievässä eli subkliinisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH voi olla koholla samalla, kun T4-V on viitealueella ja oireet ovat vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan.
Vaikuttaako ikä TSH-arvoon?
Kyllä, ikä voi vaikuttaa TSH:n viitealueeseen. Esimerkiksi HUSin käyttämissä viitearvoissa TSH:n yläraja on iäkkäillä korkeampi kuin nuoremmilla aikuisilla.
Voiko TSH-arvo vaihdella?
Kyllä, TSH-arvo voi vaihdella eri mittauskerroilla. Tulokseen voivat vaikuttaa esimerkiksi terveydentila, lääkitys, raskaus ja eräät ravintolisät. Jos tulos on poikkeava, tutkimus voidaan tilanteen mukaan uusia.
Riittääkö TSH yksin kilpirauhasen toiminnan arviointiin?
TSH on keskeinen kilpirauhasen toimintaa kuvaava tutkimus, mutta se ei kaikissa tilanteissa yksin riitä. Tarvittaessa sen rinnalla tutkitaan esimerkiksi T4-V ja muita kilpirauhasen toimintaan liittyviä arvoja sekä huomioidaan oireet ja muu terveydentila.