Huumeiden käyttö Suomessa

Suomalaisten huumeiden käyttöä on kartoitettu säännöllisesti toistettujen väestötutkimusten avulla 1990- luvun alkupuolelta lähtien. Tässä raportissa esitetään tuloksia vuosina 1992, 1996, 1998, 2002, 2006, 2010 ja 2014 suoritetuista postikyselyistä.

Tutkittavat on poimittu satunnaisotannalla 15–69-vuotiaasta suomalaisväestöstä. Ahvenanmaa, laitoksissa asuva väestö ja vailla vakituista asuntoa olevat on rajattu tutkimusten ulkopuolelle. Aineistonkeruun on tehnyt Tilastokeskus. Asetelmaltaan ja kysymyksiltään samankaltaisina eri vuosina toistetut kyselyt antavat yleiskuvan huumeiden käytön kehityksestä väestötasolla sekä kartoittavat huumeita ja huumepolitiikkaa koskevien asenteiden ja mielipiteiden muutoksia.

Raportin taulukoihin on koottu tulokset lähes kaikista huumeiden käyttöä ja mielipiteitä koskevista kysymyksistä, jotka ovat olleet mukana useampana tutkimusvuonna. Kahdessa vuosikymmenessä suomalaisten huumeiden käyttö on yleistynyt ja käyttöön on tullut joukko uusia aineita. Eniten on yleistynyt kannabiksen käyttö. Viime vuosina siitä on tullut suosittua erityisesti 25– 34-vuotiaiden nuorten aikuisten miesten keskuudessa, joista vuonna 2014 runsaat neljäkymmentä prosenttia ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään.

Pitkällä aikavälillä myös monien muiden aineiden käyttö on yleistynyt, mutta se on ollut selvästi vähäisempää ja käyttö on jäänyt huomattavasti alemmalle tasolle kuin kannabiksen kohdalla. Amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilukäyttö on asettunut väestötasolla 2–3 prosentin tasolle, joskin ikäryhmittäiset erot ovat näiden aineiden kohdalla huomattavat. Vaikka muuntohuumeiden käyttö jää väestötasolla alhaiseksi, on niihin liittyvä huoli kuitenkin aiheellinen aineiden ennalta arvaamattomien vaikutusten vuoksi.

Lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö näyttäisi jopa hieman vähenevän, joskin suotuisasta kehityssuunnasta huolimatta edelleen on huomioitava, että huumeista ainoastaan kannabiksen käyttö on yleisempää kuin lääkkeiden väärinkäyttö, ja että trendit ovat eri suuntaisia ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Samaan tapaan on lisääntynyt niiden ihmisten osuus, joille on joskus tarjottu huumeita käytettäväksi tai ostettavaksi. Kaiken kaikkiaankin huumeet ovat tulleet entistä tutummaksi ilmiöksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tätä ilmentää hyvin se, että vuonna 2014 yli puolet alle 35-vuotiaista vastaajista ilmoitti tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun huumeidenkäyttäjän.

Henkilökohtaisen kosketuspinnan laajentuminen joko omakohtaisten huumekokeilujen tai käyttäjän tuntemisen kautta on karsinut huumeita kohtaan tunnettuja pelkoja ja johtanut asenteiden lieventymiseen. Asenteet ja mielipiteet ovat muuttuneet kuitenkin lähinnä kannabiksen kohdalla, muihin huumeisiin suhtaudutaan edelleen selvästi kriittisemmin.

Tiedot: THL raportti 2/2016