Jos kaivovesitesti osoittaa vedessä bakteereita, veden käyttö juomiseen, ruoanlaittoon, hampaiden pesuun ja elintarvikkeiden huuhteluun kannattaa keskeyttää, kunnes tuloksen merkitys ja mahdollinen saastumisen syy on selvitetty. Käytä sillä välin pullotettua vettä tai keitä vesi paikallisen terveydensuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti.
Kotona tehtävä bakteeritesti voi antaa viitteitä veden mikrobiologisesta laadusta, mutta se ei yleensä yksilöi bakteerilajia tai kerro tarkkaa pitoisuutta. Positiivinen kotitestitulos kannattaa siksi varmistaa laboratoriossa tehtävällä tutkimuksella. Samalla voidaan selvittää esimerkiksi koliformisten bakteerien, Escherichia colin eli E. colin ja suolistoperäisten enterokokkien esiintyminen.
Mitä kannattaa tehdä heti positiivisen testituloksen jälkeen?
Jos kaivoveden bakteeritesti antaa positiivisen tuloksen, toimi varovaisuusperiaatteen mukaisesti:
- Keskeytä veden käyttö juomiseen, ruoanlaittoon, hampaiden pesuun ja elintarvikkeiden huuhteluun.
- Käytä pullotettua vettä tai keitä käyttämäsi vesi paikallisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti.
- Ota yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen, jos tulos viittaa selvään saastumiseen tai jos vettä käyttäneillä esiintyy oireita.
- Tilaa vedestä laboratoriotutkimus, jolla kotitestin tulos ja mahdollisen saastumisen laatu voidaan selvittää.
- Tarkasta kaivon kansi, renkaat, läpiviennit, tiivistykset ja kaivon ympäristön vedenohjaus.
Vettä voidaan yleensä käyttää WC:n huuhteluun. Pesuveden käyttöä koskeva ohje riippuu löydöksestä ja tilanteesta, joten epäselvässä tilanteessa neuvo kannattaa pyytää kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Kuinka nopeasti bakteerit kaivovedessä voivat aiheuttaa oireita?
Mahdollisten oireiden alkamisaikaa ei voida päätellä bakteeritestin tuloksesta. Se riippuu siitä, onko vedessä taudinaiheuttajia, mitä mikrobeja siinä esiintyy, kuinka paljon saastunutta vettä on nautittu ja millainen veden käyttäjän terveydentila on.
Saastunut vesi voi aiheuttaa esimerkiksi vatsakipua, ripulia, pahoinvointia, oksentelua tai kuumetta. Oireet voivat alkaa taudinaiheuttajasta riippuen eri aikoina. Lapset, iäkkäät, raskaana olevat ja henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt, voivat olla tavallista herkempiä veden välityksellä leviäville infektioille.
Jos useampi samaa vettä käyttänyt henkilö sairastuu vatsatautiin tai oireet ovat voimakkaita, ota yhteyttä terveydenhuoltoon ja kunnan terveydensuojeluviranomaiseen. Kerro, että käytössä on ollut oman kaivon vettä ja että bakteeritesti on antanut positiivisen tuloksen.
Mitä eri bakteerilöydökset kaivovedessä tarkoittavat?
Laboratoriotutkimuksessa voidaan määrittää useita veden mikrobiologista laatua kuvaavia bakteeriryhmiä. Tavallisia tutkittavia muuttujia ovat koliformiset bakteerit, E. coli ja suolistoperäiset enterokokit.
Koliformiset bakteerit
Koliformisten bakteerien esiintyminen voi viitata veden yleiseen likaantumiseen tai siihen, että kaivoon pääsee pintavettä tai muuta ympäristöstä tulevaa vettä. Koliformiset bakteerit muodostavat laajan bakteeriryhmän, eikä niiden esiintyminen yksin osoita ulosteperäistä saastumista. Löydös antaa kuitenkin aiheen tarkastaa kaivon kunto ja selvittää veden laatu tarkemmin.
E. coli
E. colin löytyminen on merkki tuoreesta ulosteperäisestä saastumisesta. Saastumisen lähteenä voivat olla esimerkiksi jätevedet, eläinten ulosteet, kaivoon päässyt pintavesi tai kaivon rakenteellinen vaurio. Löydös edellyttää välittömiä varotoimia, saastumisen syyn selvittämistä ja yhteydenottoa kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.
Suolistoperäiset enterokokit
Suolistoperäiset enterokokit voivat viitata ulosteperäiseen saastumiseen, joka voi olla E. coli -löydöstä vanhempaa tai ympäristössä pidempään säilynyttä. Myös enterokokkilöydös edellyttää tilanteen selvittämistä ja korjaavia toimenpiteitä.
On tärkeää huomata, että nämä bakteerit toimivat veden laadun indikaattoreina. Niiden löytyminen kertoo saastumisen mahdollisuudesta, mutta tavallinen tutkimus ei välttämättä osoita kaikkia vedessä mahdollisesti olevia taudinaiheuttajia.
Mistä kaivoveden bakteerit voivat olla peräisin?
Bakteereita voi päästä kaivoon monesta eri lähteestä. Tavallisia syitä ovat:
- pinta- ja sulamisvesien valuminen kaivoon
- rankkasateet tai tulviminen
- rikkoutunut tai huonosti tiivistetty kaivon kansi
- halkeilleet tai siirtyneet kaivonrenkaat
- puutteelliset putkien ja johtojen läpiviennit
- kaivoon päässyt pieneläin tai muu orgaaninen aines
- jätevesijärjestelmä, lantala tai muu saastumislähde kaivon läheisyydessä
- kaivon pitkä käyttämättömyys ja veden heikko vaihtuvuus
Ennen kaivon desinfiointia on tärkeää selvittää ja mahdollisuuksien mukaan poistaa saastumisen syy. Muuten bakteerit voivat palata pian puhdistuksen jälkeen.
Miten kaivo puhdistetaan bakteerilöydöksen jälkeen?
Tarvittavat toimenpiteet riippuvat kaivon tyypistä, kunnosta ja saastumisen syystä. Rengaskaivo voidaan joutua tyhjentämään ja puhdistamaan sinne kertyneestä lietteestä ja muusta aineksesta. Vaurioituneet rakenteet, kansi ja tiivistykset korjataan ennen desinfiointia.
Kaivo ja siihen liittyvä putkisto voidaan tarvittaessa desinfioida tarkoitukseen soveltuvalla aineella, tavallisesti klooripohjaisella desinfiointiaineella. Käytettävä aine, annostus, vaikutusaika ja huuhtelu määräytyvät kaivon vesitilavuuden, rakenteen ja valmisteen käyttöohjeiden perusteella.
Desinfiointiaineita ei pidä annostella summittaisesti. Liian pieni määrä voi jäädä tehottomaksi, kun taas liian suuri määrä voi vahingoittaa laitteita, vaikeuttaa huuhtelua ja aiheuttaa ympäristöhaittaa. Desinfiointi kannattaa tehdä kunnan antaman ohjeen mukaisesti tai antaa kaivohuollon ammattilaisen tehtäväksi. Desinfioinnin aikana vettä ei saa käyttää talousvetenä.
Pitääkö kaivovesi tutkia uudelleen puhdistuksen jälkeen?
Kyllä. Puhdistuksen ja mahdollisen desinfioinnin onnistuminen tulee varmistaa laboratoriotutkimuksella ennen veden palauttamista normaaliin talousvesikäyttöön. Näyte otetaan vasta, kun kaivo ja putkisto on huuhdeltu huolellisesti eikä vedessä enää ole desinfiointiaineen hajua tai makua. Sopiva näytteenottoajankohta kannattaa tarkistaa laboratoriolta tai kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Jos uusintatutkimuksessa havaitaan edelleen bakteereita, saastumisen lähde ei välttämättä ole poistunut. Tällöin kaivon rakenteet, ympäristö ja mahdolliset jätevesien aiheuttamat riskit on tutkittava tarkemmin.
Kotona tehtäviä pikatestejä voidaan käyttää veden laadun seurantaan laboratoriotutkimusten välillä, mutta puhdistuksen onnistuminen ja veden soveltuvuus talousvesikäyttöön on syytä varmistaa laboratoriossa.
Milloin kaivo vaatii rakenteellisen korjauksen?
Rakenteellinen korjaus voi olla tarpeen, jos bakteerilöydökset toistuvat puhdistuksesta huolimatta tai tarkastuksessa havaitaan, että pinta- tai valumavesi pääsee kaivoon. Pelkkä desinfiointi ei ratkaise ongelmaa pysyvästi, jos saastumisen syy jää ennalleen.
Korjaustarpeeseen voivat viitata esimerkiksi:
- rikkoutunut tai puutteellisesti tiivistetty kansi
- halkeilleet tai siirtyneet kaivonrenkaat
- vuotavat putkien ja johtojen läpiviennit
- maanpinnan viettäminen kaivoa kohti
- puutteellinen routa- tai pintavesisuojaus
- kaivon sijainti liian lähellä mahdollista saastumislähdettä
- toistuvat bakteerilöydökset korjaus- ja puhdistustoimista huolimatta
Kaivon kunnostamisessa kannattaa käyttää kaivon rakentamiseen tai huoltoon perehtynyttä ammattilaista. Kunnan terveydensuojelu- tai ympäristönsuojeluviranomainen voi auttaa tilanteen arvioinnissa ja antaa paikallisia toimintaohjeita.
Voiko kotitesti kertoa, että kaivovesi on turvallista juoda?
Kotitesti voi auttaa havaitsemaan veden laadussa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ja antaa viitteitä bakteerien esiintymisestä. Yksittäinen negatiivinen tulos ei kuitenkaan varmista veden täydellistä turvallisuutta, sillä vedessä voi olla myös muita mikrobeja tai kemiallisia epäpuhtauksia, joita kyseinen testi ei mittaa.
Kaivoveden laatua kannattaa seurata säännöllisesti ja tutkituttaa vesi laboratoriossa vähintään noin kolmen vuoden välein sekä aina silloin, kun veden väri, haju, maku tai sameus muuttuu, kaivo tulvii, sen rakenteita korjataan tai veden epäillään aiheuttavan oireita.
Kaivoveden laadun seurantaan voit tutustua juomaveden bakteeritestiin sekä muihin vesitesteihin. Testiä käytetään aina sen omien käyttöohjeiden mukaisesti, ja poikkeava tulos varmistetaan tarvittaessa laboratoriotutkimuksella.
