Mitä veden haju, maku tai väri voi kertoa veden laadusta?
Veden haju, maku tai väri voi kertoa veden laadun muutoksista, mutta pelkkien aistihavaintojen perusteella veden turvallisuutta ei voida arvioida. Poikkeava haju, maku, väri tai sameus voi antaa viitteitä esimerkiksi putkistosta, kaivon kunnosta, veden käsittelystä, mineraaleista tai mahdollisista epäpuhtauksista. Osa veden laatuun vaikuttavista aineista on kuitenkin täysin hajuttomia, mauttomia ja värittömiä, joten tarvittaessa veden laatu kannattaa selvittää vesitestillä tai tarkemmalla laboratorioanalyysillä.
Talousveden haju, maku, väri ja sameus kuuluvat myös veden laadun yleisindikaattoreihin. Niissä ei tulisi olla epätavallisia muutoksia, ja veden tulisi olla käyttäjien hyväksyttävissä. Jos vesi muuttuu selvästi aiemmasta, muutos on hyvä ottaa vakavasti ja selvittää sen syy.
Mitä veden haju kertoo mahdollisista epäpuhtauksista?
Veden haju voi antaa viitteitä tietyistä veden laadun muutoksista. Hajun puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että vesi olisi varmasti puhdasta. Esimerkiksi monet metallit, nitraatit ja osa mikrobeista eivät välttämättä aiheuta veteen tunnistettavaa hajua.
Kloorin haju
Lievä kloorin haju voi olla normaalia kunnallisessa vedenjakelussa, sillä klooria käytetään veden desinfiointiin. Jos haju on poikkeuksellisen voimakas tai ärsyttävä, kyse voi olla veden käsittelyyn tai verkoston tilanteeseen liittyvästä muutoksesta. Tällöin asiaa voi selvittää vesilaitokselta tai tarvittaessa veden laatua tutkimalla.
Mädän munan tai rikin haju
Mädän munan haju viittaa usein rikkivetyyn. Sitä voi esiintyä erityisesti kaivovedessä ja porakaivoissa. Haju voi liittyä rikkibakteerien toimintaan tai maaperän luonnollisiin olosuhteisiin. Hajun taustalla oleva syy kannattaa selvittää, koska samaan aikaan vedessä voi esiintyä myös muita laatuun vaikuttavia tekijöitä.
Maanläheinen, kellarimainen tai homeinen haju
Maanläheinen, kellarimainen tai homeinen haju voi liittyä orgaaniseen ainekseen, pintavesien pääsyyn kaivoon, leväkasvustoon tai putkiston biofilmiin. Kaivovedessä tällaisia muutoksia voi näkyä erityisesti keväisin sulamisvesien jälkeen tai rankkasateiden yhteydessä.
Mitä veden maku voi paljastaa terveysriskeistä?
Veden maku voi antaa viitteitä veden laadun muutoksista, mutta pelkän maun perusteella ei voida arvioida veden turvallisuutta tai terveysriskejä. Esimerkiksi metallinen, suolainen tai kemiallinen maku voi liittyä veden koostumukseen, putkistoon tai veden käsittelyyn. Tarkka syy voidaan selvittää vain vesitestillä tai laboratorioanalyysillä.
- Metallinen maku voi liittyä esimerkiksi rautaan, mangaaniin tai kupariin. Vanhoissa kiinteistöissä syynä voi harvinaisemmissa tapauksissa olla myös putkistosta liukenevat metallit.
- Suolainen tai karvaan suolainen maku voi viitata esimerkiksi kohonneeseen kloridi- tai sulfaattipitoisuuteen. Tätä voi esiintyä erityisesti rannikkoalueiden kaivoissa tai tilanteissa, joissa pohjaveden koostumus muuttuu.
- Kloorimainen tai kemiallinen maku voi liittyä veden desinfiointiin tai muihin veden koostumukseen vaikuttaviin yhdisteisiin. Voimakkaan tai uuden kemiallisen maun syy kannattaa selvittää.
- Maamainen tai sammaleinen maku voi liittyä orgaaniseen ainekseen, leviin tai pintavesien vaikutukseen.
On hyvä muistaa, että monet veden laatuun liittyvät riskitekijät, kuten arseeni, nitraatit ja osa mikrobeista, eivät välttämättä muuta veden makua lainkaan. Siksi maun perusteella ei voi varmistaa veden turvallisuutta.
Milloin veden väri on merkki veden laadun muutoksesta?
Veden värimuutos on selkeä aistinvarainen merkki siitä, että veden laatu on voinut muuttua. Väritön vesi ei kuitenkaan takaa puhtautta, eikä värillinen vesi aina tarkoita välitöntä terveysriskiä. Selvästi muuttunut veden väri on kuitenkin merkki siitä, että veden laatu kannattaa selvittää ennen veden käyttämistä juomavetenä.
Kellertävä tai ruskea vesi
Kellertävä tai ruskea vesi liittyy usein rautaan, mangaaniin, humukseen tai vanhasta putkistosta irtoavaan sakkaan. Kaivovedessä ruskea sävy voi voimistua esimerkiksi sateiden, sulamisvesien tai kaivon rakenteellisten muutosten jälkeen. Rauta ja mangaani voivat aiheuttaa maku-, haju- ja väriongelmia sekä värjätä vesikalusteita ja pyykkiä.
Vihertävä tai sinertävä vesi
Vihertävä tai sinertävä sävy voi viitata kupariputkiston korroosioon tai veden syövyttävyyteen. Kuparia voi liueta veteen erityisesti silloin, jos vesi on hapanta tai muuten putkistolle syövyttävää. Jos vesi on selvästi sinertävää tai vihertävää, tilanne kannattaa selvittää vesianalyysillä.
Maitomainen tai samea vesi
Maitomainen sameus voi joskus johtua ilmakuplista, jotka häviävät nopeasti veden seistessä lasissa. Jos sameus ei häviä, se voi viitata hiukkasiin, putkistosta irtoavaan sakkaan, kaivon ongelmiin tai mikrobiologiseen muutokseen. Sameutta voi esiintyä myös vesijohtoverkon huoltotöiden tai putkistoremontin jälkeen.
Voiko kirkas vesi olla huonolaatuista?
Kyllä, kirkas vesi voi silti olla huonolaatuista. Vesi voi näyttää, tuoksua ja maistua normaalilta, vaikka siinä olisi esimerkiksi nitraattia, arseenia, radonia, bakteereja tai muita tutkittavia aineita. Siksi etenkin kaivoveden säännöllinen tutkiminen on tärkeää, vaikka vedessä ei olisi näkyviä muutoksia.
Erityisen tärkeää veden laadun selvittäminen on silloin, jos kaivoa ei ole käytetty pitkään aikaan, lähialueella on ollut rankkasateita tai tulvia, kiinteistössä on tehty putkistotöitä, veden maku tai haju muuttuu tai perheeseen on syntymässä lapsi.
Miten veden laatu testataan kotona?
Veden laatua voidaan arvioida kotona tarkoitukseen suunnitelluilla vesitesteillä. Kotitestit soveltuvat ensiarvioon ja auttavat hahmottamaan, mihin veden ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Ne voivat antaa viitteitä esimerkiksi pH-arvosta, kovuudesta, raudasta, kuparista, nitraatista, nitriitistä, kloorista, rikkivedystä tai bakteeritoiminnasta testistä riippuen.
Laaja talousveden kotitesti mittaa useita veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ja sopii esimerkiksi kaivo- ja hanaveden ensiarviointiin. Testi voi auttaa arvioimaan, onko veden laadussa muutoksia ja tarvitaanko tilanteessa tarkempaa laboratorioanalyysiä.
Jos epäillään vakavaa saastumista, raskasmetalleja, torjunta-aineita tai muita tarkkoja pitoisuuksia vaativia muuttujia, laboratoriotutkimus on varmin tapa selvittää veden laatu. Kotitesti ja laboratorioanalyysi eivät siis sulje toisiaan pois, vaan ne voivat täydentää toisiaan.
Milloin veden laatu kannattaa tutkia?
Veden laatu kannattaa tutkia aina, jos veden haju, maku, väri tai sameus muuttuu. Kaivoveden käyttäjille säännöllinen testaus on erityisen tärkeää, koska yksityiskaivon omistaja vastaa itse kaivonsa veden laadusta.
Veden tutkiminen on suositeltavaa erityisesti seuraavissa tilanteissa:
- veden haju, maku, väri tai sameus muuttuu
- kaivo on ollut pitkään käyttämättä
- alueella on ollut rankkasateita, tulvia tai sulamisvesien vaikutusta
- kaivon rakenteita on korjattu tai kaivo on puhdistettu
- kiinteistössä on tehty putkistotöitä
- perheeseen on syntymässä lapsi
- kiinteistöä ollaan ostamassa tai myymässä
Pitääkö epäilyttävästä vedestä ilmoittaa viranomaisille?
Jos epäilyttävä vesi tulee kunnallisesta vesijohtoverkosta, asiasta kannattaa ilmoittaa paikalliselle vesilaitokselle tai kunnan ympäristöterveysviranomaiselle. Jos sama muutos koskee useita kiinteistöjä, nopea ilmoittaminen auttaa selvittämään mahdollisen laajemman häiriön.
Yksityiskaivon kohdalla omistaja vastaa veden laadun selvittämisestä. Viranomaiselta voi kuitenkin pyytää neuvoja, jos epäillään esimerkiksi öljyvahinkoa, jätevesien pääsyä kaivoon, teollisuuspäästöä tai muuta poikkeavaa saastumista.
Mitä tehdä, jos veden haju, maku tai väri muuttuu?
Jos veden haju, maku tai väri muuttuu selvästi, ensimmäinen askel on selvittää, onko muutos tilapäinen vai jatkuva. Vettä voi esimerkiksi juoksuttaa hetken ja tarkistaa, häviääkö sameus tai poikkeava väri. Jos muutos jatkuu, veden laatu kannattaa tutkia.
Tutustu Testerit.fi:n vesitestien valikoimaan, jos haluat arvioida veden laatua kotona, mökillä tai kaivovedessä. Jos haluat kartoittaa useita veden ominaisuuksia yhdellä testillä, hyvä vaihtoehto on Laaja talousveden kotitesti.
