Sisäilmatesti kannattaa tehdä, kun rakennuksessa on näkyviä kosteusjälkiä tai mikrobikasvustoa, poikkeavaa hajua, aiempi kosteusvaurio tai tiloihin liittyvää toistuvaa oireilua. Testi voi antaa lisätietoa rajatusta näytteestä, mutta rakennuksen kunto ja mahdollinen terveyshaitta selvitetään aina kokonaisuutena.
Mitkä merkit puoltavat sisäilman selvittämistä?
Selvitystarve voi herätä esimerkiksi silloin, kun pinnoilla näkyy värimuutoksia, maali hilseilee, rakenteissa on kosteusjälkiä tai tilassa on maakellarimainen tai muuten poikkeava haju. Myös oireiden toistuminen tietyssä rakennuksessa voi olla syy selvittää olosuhteita. Oireet eivät kuitenkaan yksin osoita rakennuksessa olevaa kosteus- tai mikrobivauriota.
Näkyvän kosteusvaurion syy ja laajuus kannattaa selvittää suoraan. Tekninen rakennustutkimus on keskeinen tapa arvioida rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioita; yksittäinen ilma- tai pintanäyte ei korvaa sitä.
Milloin kotona tehtävä hometesti voi olla hyödyllinen?
Kotona tehtävä testi voi soveltua alustavaan selvitykseen, kun halutaan tutkia tiettyä pintaa tai kerätä näyte tuotteen käyttöohjeen mukaisesti. Näytetyyppi, näytteenotto ja tuloksen merkitys ovat tuotekohtaisia. Esimerkiksi pintanäytteeseen tarkoitettua testiä ei pidä käyttää ilmanäytteenä, ellei valmistajan ohje nimenomaan salli sitä.
Testi on rajattu havainto näytteenottohetkestä ja -paikasta. Negatiivinen tulos ei sulje pois rakenteissa olevaa vauriota, ja positiivinen tulos ei yksin kerro kasvuston lähdettä, laajuutta tai terveysmerkitystä.
Milloin kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen?
Ammattilaisen arvio on perusteltu etenkin, kun rakennuksessa on laaja tai toistuva kosteusvaurio, vaurion lähde on epäselvä, ongelma saattaa olla rakenteiden sisällä tai useampi tilan käyttäjä oireilee. Asuntokaupassa, työpaikalla ja muissa päätöksissä, joilla on oikeudellista tai taloudellista merkitystä, tutkimussuunnitelma ja näytteenotto kannattaa teettää pätevällä asiantuntijalla.
Jos oireet ovat voimakkaita tai jatkuvat, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Rakennuksen tutkiminen ja oireiden lääketieteellinen arviointi ovat eri asioita, eikä sisäilmatesti diagnosoi oireiden syytä.
Tarvitaanko säännöllistä sisäilmatestausta?
Kaikille rakennuksille ei ole yhtä yleistä testausväliä. Tutkiminen perustuu havaittuun muutokseen, vaurioon, oireiluun tai muuhun perusteltuun epäilyyn. Korjauksen onnistumisen seuranta suunnitellaan vaurion ja käytetyn tutkimusmenetelmän mukaan.
Miten valitset seuraavan vaiheen?
Määritä ensin, haluatko tutkia näkyvää pintaa, rakennusmateriaalia vai sisäilmaa. Tarkista sen jälkeen testin hyväksytystä käyttöohjeesta näytetyyppi, näytteenotto ja tuloksen tulkinta. Tutustu hometestejä ja sisäilman tutkimista käsittelevään oppaaseen sekä sisäilmatestien valikoimaan. Jos havainto viittaa jatkoselvityksen tarpeeseen, etene rakennusterveysasiantuntijan tai muun pätevän ammattilaisen arvioon.
