Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein kärjistetymmin, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Sisäilmakartoitus on ajankohtaista. Sisäilmaongelmista uutisoidaan lähes päivittäin ja ne puhuttavat ihmisiä. Milloin koulun oppilaat oireilevat tai jonkin viraston henkilökunta voi pahoin. Miten viranomaiset hoitavat tiedottamisen ja miten luotettavia ovat tutkimustulokset jne.

Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä sekä osaltaan hankaloittaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.

Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa, mutta vain pieni osa lisää astman riskiä.

Sisäilmatutkimuksiin ei luoteta tai ongelmia vähätellään

Kun ihmiset luottavat enemmän muihin kuin tutkimustuloksiin, syntyy helposti ristiriitoja. Some keskustelut korostavat riskien mahdollisuutta, jolloin syntyy tietynlainen sosiaalinen vahvistuminen muiden riskien kustannuksella. Oireista kärsivät arvioivat esimerkiksi kuntien virkamiesten vähättelevän koettuja sisäilmaongelmia.

Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.

Käsitykset sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista raportista selviää hyvin miten ihmiset reagoivat sisäilmaongelmiin ja samassa THL on pyrkinyt avaamaan näitä käsityksiä suhteessa tutkimustietoon perustuviin arvioihin. Tutkimukseen vastasi 1 797 henkilöä (vastausprosentti 36 %). Tästä Kansalliseen sisäilmakartoitus raporttiin